Ilmavoimat on aloittanut jokasyksyisen pimeälentokautensa. Arki-iltoihin ajoittuvia lentoja suoritetaan tukikohdissa eri puolilla maata loka-, marras- ja joulukuussa. Harjoitusten aikana taivaalla saattaa näkyä kirkkaita valoilmiöitä.

Suomessa varusmiehet palvelevat erittäin vaativissa tehtävissä, joista yksi on ilmatilan valvonta. Johtokeskus- ja viestilinjoilla toimitaan aidoissa olosuhteissa lähellä ilmavalvontaa, taistelunjohtamista ja hävittäjiä. Ensi vuodesta alkaen Ilmavoimien viestilinjalla koulutetaan myös tuliterän KEVA2010-keskivalvontatutkan käyttöön.

Ilmailujätit Boeing ja Lockheed Martin ovat yhdistäneet voimansa hankkeessa, jossa kehitetään uutta LRS-B-pommikonetta Yhdysvaltain ilmavoimille. Se seuraisi Northrop Grumman B-2 Spirit -stealth-koneita ja muodostaisi USAF:n strategisen pitkän kantaman iskukyvyn kärjen pitkälle kuluvalla vuosisadalla.

Noin 20 McDonnell Douglas F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjää osallistuu Ilves-lentotoimintaharjoitukseen 29.-31. lokakuuta. Päätavoite on hävittäjäohjaajien ilmatankkausharjoittelu ja kelpuutusten ylläpito. Ilves tukeutuu Rissalan ja Pirkkalan tukikohtiin. Lentotoimintaa on Kuopion ja Kauhavan sekä Oulun ja Hallin välisillä alueilla. Lennot pyritään lentämään virka-ajan puitteissa.

(päivittynyt) Sveitsin ilmavoimien McDonnell Douglas F/A-18D -hävittäjä on syöksynyt maahan keskiviikkona 23. lokakuuta. Tiedot tapahtumasta ovat vielä epävarmoja, mutta kone ilmeisesti törmäsi vuoreen. Kaksihenkisen miehistön kohtalosta ei ole tietoa.

Puolustusministeri Carl Haglund valtuutti puolustusvoimat tilaamaan yhden KEVA2010-tutkajärjestelmän Ilmavoimien syyskuussa tekemän esityksen perusteella. Vahvistetun lisätilauksen avulla päästään eroon tuulivoimaloiden aiheuttamista katveista. Puolustusvoimat otti KEVA2010-keskivalvontatutkan käyttöön tammikuussa 2013.

Lockheed Martin F-35 Lightning II -hävittäjän käyttöönottoon tähtäävässä hankkeessa ohitettiin syyskuussa 10 000 lentotunnin rajapyykki. Yli puolet tunneista on kellotettu viimeisten 11 kuukauden aikana. Syyskuun lopussa kolmella F-35-versiolla oli lennetty yhteensä 6492 kertaa ja 10 077 tuntia. Konetyypin ensimmäisiin 5000 tuntiin tarvittiin kuusi vuotta lentämistä.

Suomi on mukana 8.-9. lokakuuta 2013 järjestettävässä kansainvälisessä ilmavoimien Baltic Region Training Event (BRTE) -harjoituksessa. Jo kuudettatoista kertaa järjestettävän harjoituksen tavoitteena on Itämeren alueen turvallisuuden ja valvonnan kehittäminen. Suomi osallistuu harjoitukseen nyt neljättä kertaa.

Utin jääkärirykmentin MD500-kevythelikopteri on vaurioitunut keskiviikkona 2. lokakuuta noin kello 10.00 Kouvolan Haukkasuolla. Helikopterissa oli tapahtumahetkellä yksi lentäjä. Henkilövahinkoja ei ole tapahtunut.

Entisen Suomen Yhdysvaltain suurlähettilään Jukka Valtasaaren muistelmista käy ilmi, että ostettaessa F/A-18 Hornet -hävittäjiä 90-luvun alussa AMRAAM-ohjusten saaminen ei ollut itsestäänselvyys. Asiasta kertoo STT  / Turun Sanomat. Tutkaohjus oli tuolloin vielä uusi ja sillä ei ollut vientilupaa edes NATO-maihin.

Ilmavoimien kansainvälinen valmiusyksikkö, johon kuuluu noin 250 sotilasta ja kuusi F/A-18 Hornet -hävittäjää, on päättyvällä viikolla suorittanut erittäin vaativan Naton toteuttaman arvioinnin. Vuonna 2009 valmiusyksikkö selvisi Saksassa samankaltaisesta arvioinnista ensimmäisenä puolustusliiton ulkopuolisena ilmavoimayksikkönä.

Artic Challenge -harjoitus oli osa Suomen, Ruotsin ja Norjan Ilmavoimien rajat ylittävää Cross Border -toimintaa. Tavoitteena oli vahvistaa pohjoismaista puolustusyhteistyötä (NORDEFCO) ja kehittää kansainvälistä yhteistoimintakykyä. Harjoitukseen osallistui myös Britannian ja Yhdysvaltojen lentokalustoa.

Englannin Royal Air Force päättää Vickers VC10 -tankkerikoneidensa käytön huomenna, kun viimeinen sijoituslento laskeutuu Bruntingthorpeen. Alunperin matkustajakoneeksi rakennettu tyyppi on palvellut ilmavoimissa 47 vuotta. Viime aikoina VC10-koneita on lentänyt enää kaksi.

USAF:n palveluksesta poistamasta alkusarjan F-16-hävittäjästä muunnettu miehittämätön Boeing QF-16-maalikone on tehnyt ensimmäisen koelentonsa Tyndallin lentotukikohdassa Floridassa. Tyyppiä käytetään asejärjestelmätesteissä ja lentäjien koulutuksessa.

Ilmavoimien kansainvälisen valmiusyksikön puolen vuoden mittainen valmistautumisjakso Naton evaluointia varten on tullut päätökseen. Ensi viikolla sekä henkilökohtaisten suoritusten että yksikön toiminnan tulee kestää TACEVAL-arviointiohjelman mukainen tarkastelu.

(päivittynyt) Suomi luovuttaa yhden lentopalveluksesta poistuneen Hawk Mk.51 -harjoituskoneen Viron ilmailumuseolle. Lisäksi kaksi muuta lentopalveluksesta poistuvaa Hawkia museoidaan Suomeen ja yksi asetetaan muistomerkkikoneeksi Ilmavoimien esikuntaan.

Ilmavoimat sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin lääkintähenkilöstö harjoittelevat yhdessä lääkintävarustuksessa olevalla C-295M-koneella. Vuodesta 2007 alkaen käytössä olleiden kuljetuskoneiden Medevac-varustus mahdollistaa paaripotilaiden sekä hoitohenkilöstön kuljettamisen sairaalaan käyttäen pienimpiäkin lentopaikkoja.

Cessnan ja Bell Helicoptersin omistava monialayritys Textron yllätti esittelemällä omalla rahoituksella suunnitellun ja rakennetun taistelukoneen. Edullinen ja yksinkertainen Scorpion on tarkoitettu korvaamaan kalliita taisteluhävittäjiä maajoukkojen tulitukitoiminnassa olosuhteissa, joissa vaaraa vastustajan ilmatoiminnasta ei ole. Koneen ensilentoa odotetaan jo kuluvan vuoden aikana.

Puolustusvoimain komentaja, kenraali Ari Puheloinen tarkasti Ilmavoimien kansainvälisen yksikön keskiviikkona 11. syyskuuta. Kenraali Puheloinen seurasi tarkastuksen aikana mielenkiinnolla etenkin varusmiesten suorituksia. Yksikön harjoittelu oli vierailun aikaan ennättänyt kansallisen evaluoinnin vaiheeseen.

Viimeinen USAF:n tilaama Boeing C-17 Globemaster III -kuljetuskone (P-223) luovutettiin käyttäjälleen viime viikon lopulla. Kyseessä oli 223. vastaanotettu koneyksilö. Strategisen ja taktisen kuljetuskoneen ominaisuuksia onnistuneesti yhdistävän C-17:n tuotanto jatkuu toistaiseksi muille asiakkaille. Myös Suomi hyödyntää sitä.