Euroopan lentoturvallisuusvirasto EASA on antanut EU-komissiolle selvityksen Itämeren alueen ns. pimeiden sotilaslentojen tilanteesta ja vaikutuksista siviililentojen turvallisuudelle. Sen mukaan sotilaskoneista on kehittymässä uhka siviililentoliikenteelle ja turvallisuustasoa tulee parantaa. Komissio pyysi tammikuussa EASA:lta ns. pimeitä lentoja koskevaa selvitystä eräiden EU-maiden ilmaistua huolensa siitä, että siviili-lentojen lennonvarmistusjärjestelmien tunnistamiskyvyn ulkopuolella olevat sotilaslennot olivat lisääntyneet kansainvälisessä ilmatilassa Itämeren yllä. Komissio tarkoittaa ns. pimeällä lennoilla sotilasilma-aluksia, jotka lentävät toisiotutkavastain eli transponderi suljettuna. Tällöin tiedot niiden sijainnista ja korkeudesta eivät välity siviililennonjohdon toisiotutkajärjestelmiin. Mediassa esillä olleet venäläiskoneet eivät ole ainoita ilman transponderia operoivia sotilasilma-aluksia. Samalla tavalla toimivat tilanteen vaatiessa myös muut valtiot ja sotilasliitto Nato. Myös Suomen ilmavoimat operoi tarvittaessa ilman transponderia. Suomen osalta Ilmavoimat ja lennonvarmistuspalvelua tarjoava Finavia tekevät jo nyt sujuvaa yhteistyötä. Koneiden havaitsemiseen tarvitaan primääri- eli ensiötutka, joita ei ole kaikilla siviililennonjohdoilla. Eri maiden puolustusvoimat suorittavat ilmavalvontaa juuri primääritutkilla. Sellainen löytyy myös Helsinki-Vantaan Helsinki Air Traffic Control Centeristä. Nyt julkaistussa selvityksessä päähuomio kohdistuu Itämeren alueeseen. EASA:n huomiot ovat kuitenkin sovellettavissa myös muualla aavan meren yllä tapahtuvan siviili- ja sotilaslentojen yhteensovittamiseen. Ilman transponderia lentäviä sotilaskoneita on lentänyt mm. Englannin lähistöllä. EASA toteaa, että koordinoimattomista sotilaslennoista on kehittymässä merkittävä lentoturvallisuusuhka siviili-ilmailulle. Turvallisuuden palauttaminen hyväksyttävälle tasolla vaatii uusia toimenpiteitä. Europan lentoturvallisuusviraston keräämien tietojen mukaan sotilaskoneiden siviili-ilma-aluksille aiheuttamien vaaratilanteiden määrä Itämerellä on yli kolminkertaistunut kolmessa vuodessa. Samalla aikavälillä myös sotilaslentojen määrä Itämeren kansainvälisellä merialueella on noin kolminkertaistunut. Eurocontrollin mukaan Baltian maiden kaupallinen lentoliikenne kasvaisi vuoteen 2035 mennessä 50 prosentilla. Vuonna 2012 tapauksia, joissa siviili- ja sotilaskone joutuivat turhan lähelle toisiaan oli kolme. Vuonna 2013 määrä kaksinkertaistui kuuteen tapaukseen, joista yksi oli ilmatilanloukkaus. Määrä nousi huomattavasti vuonna 2014, jolloin tapauksia raportoitiin kaikkiaan 16. Niistä kolme oli ilmatilanloukkauksia. Alkuvuodesta 2015 on raportoitu jo kolmesta vaaratilanteesta. Raportissa tilanteen parantamiseksi annetaan kahdeksan suositusta. EASA suosittelee, että kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö ICAO tarkistaisi aavan meren yläpuolisen alueen siviili- ja sotilaslentojen koordinaatiota koskevan ohjeistuksensa ajantasaisuuden. ICAO:n jäsenmaiden tulisi tehdä samoin omille kansallisille koordinaatiomääräyksilleen. EU-maiden tulisi lisäksi kehittää ja yhtenäistää siviili- ja sotilaslentojen koordinaation menettelytapoja. EASA:n mukaan sotilastutkilla saatavaa ilmatilannekuvaa tulisi hyödyntää nykyistä paremmin siviili-ilmailun lennonvarmistusjärjestelmissä. Trafin ilmailujohtaja Pekka Henttu on parasta aikaa Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestön ICAO:n Euroopan alueen kokouksessa Pariisissa, jossa käsitellään mm. EASA:n uutta selvitystä. Lue myös:
|
|||