Ilmavoimat osallistuu neljän F/A-18 -hävittäjän lento-osastolla ja noin 50 henkilöllä kolmen viikon ajan helmi-maaliskuussa 2025. Islantiin saapuneista neljästä Lapin lennoston hävittäjälentolaivue 11:n hävittäjästä kaksi toimii varakoneina. Alunperin pidettiin mahdollisena lähettää Islantiin jopa kolme varakonetta.
Varsinainen ilmavalvontatehtävä alkaa helmikuussa, mutta nyt tammikuun lopulla toteutetaan lento-osaston materiaalin ja henkilöstön kuljetukset sekä F/A-18 Hornet -hävittäjien siirtolennot Suomesta Islantiin. Osasto saapumisen jälkeen Naton AIRCOM-ilmavoimajohtoportaan (Allied Air Command) alainen Uedemin monikansallinen CAOC-ilmaoperaatiokeskus (Combined Air Operations Center Uedem) järjestää tammikuun lopussa sertifiointitapahtuman, jonka jälkeen suomalainen hävittäjäosasto aloittaa operatiivisen päivystystoiminnan Islannissa. Edellisen kerran Suomen Ilmavoimien Hornetit tukeutuivat Islantiin vuonna 2014. Tuolloin toteutettavaksi suunniteltu ilmavalvontaoperaatio vaihtui lopulta harjoitustoiminnaksi. Nyt vuonna 2025 Suomen tehtävä Islannissa sisältää alueellisen tilannekuvan valvontaa sekä Naton reagointiperusteiden mukaisia tunnistus-, valvonta- ja alueellisen koskemattomuuden turvaamislentoja. Johtovastuu käyttää suomalaista osastoa Air Policing -tehtäviin on Natolla mukaan lukien siihen kuuluva voimankäyttö. Naton Air Policing -toiminnassa noudatetaan Naton neuvoston hyväksymiä ROE-toimivaltuuksia (Nato Rules of Engagement). Ne vastaavat Suomen kansallisen lainsäädännön mukaisia alueellisen koskemattomuuden valvonta- ja turvaamistoiminnassa käytettyjä valtuuksia. Naton valtuudet kattavat hävittäjäosaston minimivoimankäytön Naton vastuualueella. Suomen Ilmavoimien toiminta-alueena ilmavalvontaoperaatiossa on käytännössä Islanti, Koillis-Atlantti sen rannikon läheisyydessä sekää Pohjoiselle jäämerelle ulottuvat alueet.
Kiristyvässä turvallisuustilanteessa suoraa sotilaallista uhkaa Air Policing -tehtäviä suorittavaa osastoa vastaan ei voida poissulkea. Suomen osallistuminen Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin kuten Islannin Air Policing -operaatioon kuuluu liittolaisten toimintaan ja on konkreettinen osoitus pohjoismaisesta yhteistyöstä sekä Suomen toimintaprofiilista Naton jäsenmaana. Tehtävän suorittaminen vahvistaa Naton toimintakykyä pohjoisella alueella.
Islannin illmavalvontaoperaatioon osallistuvat hävittäjät ja henkilöstön pääjoukko palaa Suomeen helmikuun lopussa ja osaston materiaali maaliskuun kuluessa. Suomen Puolustusvoimilla on kuitenkin mahdollisuus vetää joukko pois tehtävästä, mikäli kansallinen puolustus sitä edellyttää. Islannin Air Policing -tehtävään osallistumisen kustannukset ovat arviolta miljoona euroa, joista henkilöstökulut ovat noin 500 000 euroa ja logistiikkakulut toiset 500 000 euroa. Osallistuminen Islannin ilmavalvontaan on kolmas kerta, kun Ilmavoimat lähettää hävittäjiä Nato-tehtäviin. Suomalaiset F/A-18 Hornet -hävittäjät olivat mukana turvaamassa Naton huippukokousta Liettuan Vilnassa heinäkuussa 2023. Tuolloin hävittäjät tukeutuivat Siauliaun lentotukikohtaan. Ensimmäinen pitkäkestoinen Nato-tehtävä toteutettiin kesällä 2024, kun Ilmavoimat osallistui kahden kuukauden ajan Naton Air Policing ja Air Shielding -toimintaan Romaniassa. "Ilmavoimien osalta tavoitteena on saada kokemusta operatiivisesta hävittäjäpäivystyksestä Islannissa osana Naton Air Policing -toimintaa sekä kehittää Ilmavoimien Nato-integraatiota ja kykyä lähettää hävittäjäosasto liittolaismaan tukikohtaan. Viime kesänä Ilmavoimat operoi Romaniassa Naton eteläisellä suunnalla. Nyt toimimme vuorostaan pohjoisessa ja osoitamme siten olevamme aktiivinen, vastuunsa kantava ja ammattitaitoinen liittolainen", päätti Herranen. Air Policing -toiminnassa jäsenmaiden ilmavoimat huolehtivat liittokunnan ilmatilan valvonnasta ja turvaamisesta. Air Shielding -toiminta puolestaan käsittää hävittäjien ja ilmatorjuntayksiköiden tehostetun läsnäolon ja harjoittelun Naton itäisissä jäsenmaissa. Icelandic Air Policing and Surveillance (ISLAPS) Nato-operaatio on toiminut jo 2008 lähtien. Islannin tarpeista lähteneessä ilmavalvontaoperaatiossa liittoutuneiden hävittäjät tukeutuvat Reykjavikiin Keflavikin lentotukikohtaan. Islanti on niitä harvoja Nato-maita, jolla ei ole omia ilmavoimia. Islannissa maanpuolustuksesta vastaa maan ulkoministeriön puolustusosasto, joka ylläpitää Keflavíkin lentotukikohtaa, pääjohtokeskusta sekä eri puolilla Islantia sijaitsevia tutka- ja viestiasemia. Lue myös: Artikkeli: Ilmavoimat uudenlaisessa toimintaympäristössä Romaniassa – haastattelussa HN-osaston komentaja
|
|||