Venäjän ilmatilan sulku aiheuttaa merkittäviä muutoksia Finnairin liikenteeseen. Yhtiö on 3. maaliskuuta kutsunut henkilöstön edustajat yhteistoimintalain mukaisiin neuvotteluihin korkeintaan 90 päivän lomautuksista, jotka toteutuessaan koskisivat ohjaamo- ja matkustamopalveluhenkilöstöä. Suomi on sulkenut ilmatilansa EU:n asettamien pakotteiden mukaisesti venäläisoperaattoreilta toistaiseksi, johon Venäjä on vastannut odotetusti samalla tavalla.

Finnairin arvioitu kuukausittainen lisälomautustarve huhtikuusta alkaen olisi 90–220 lentäjää ja 150–450 matkustamohenkilöstön jäsentä. Lopullinen lomautustarve riippuu kuitenkin poikkeustilanteen kehittymisestä sekä mahdollisista vaihtoehtoisista ratkaisuista ja sitä tarkennetaan neuvotteluiden aikana.

Finnair ilmoitti jo 28. helmikuuta työstävänsä vaihtoehtoista liikenne- sekä kustannussäästösuunnitelmaa tilanteen pitkittymisen varalle. Nyt käynnistyvien yt-neuvotteluiden piirissä ovat kaikki 2800 liikennelentäjää ja matkustamohenkilöstön jäsentä Suomessa. Lisäksi Finnair tarkastelee vaikutuksia Suomen ulkopuoliseen henkilöstöön niissä kohteissa, joissa työmäärän arvioidaan merkittävästi vähentyvän.

Venäjä ilmoitti maanantaina 28.2.2022 sulkevansa ilmatilansa suomalaisilta lentokoneilta 28.5.2022 asti. Kyseinen päivämäärä on vastaava, kuin Suomen antama ilmoitus ilmatilansa sulkemisesta. Kyseinen kolmen kuukauden aikaraja johtuu ilmailutiedotuspalvelun Notamien maksimiaikarajasta.

Suomi sulki ilmatilansa venäläisoperaattoreilta aamupäivästä 28. helmikuuta kello 08.07 UTC-aikaa. Asiaa koskeva asetus tuli voimaan saman päivän aikana ja on siis voimassa toistaiseksi. Asetus kumottaisiin tai sitä muutettaisiin sen mukaisesti kuin Euroopan unioni tekee päätöksiä Ukrainan kriisin perusteella.

Finnair on perunut kaikki lentonsa Venäjälle 28. toukokuuta 2022 asti ja osan Aasian lennoistaan 6. maaliskuuta 2022 asti.

Finnair lentää nyt Singaporen, Bangkokin, Phuketin ja Delhin lentoja sekä 9. maaliskuuta alkaen Tokioon kiertoreittiä Venäjän ilmatilaa välttäen, ja arvioi parhaillaan voisiko myös osan Kiinan ja Korean lennoista lentää toisella reitityksellä. Samalla yhtiö työstää vaihtoehtoista verkosto- ja liikennesuunnitelmaa tilanteen pitkittymisen varalta.

”Venäjän ilmatilan ollessa suljettuna meillä on lentoja selvästi suunniteltua vähemmän, ja siksi myös työtä on valitettavasti vähemmän tarjolla lähikuukausina. Iso osa henkilöstöstämme on ollut pitkään lomautettuna pandemian aikana, joten tarve uusille lomautuksille tuntuu nyt erityisen raskailta, mistä olemme pahoillamme”, sanoo Finnairin operatiivinen johtaja Jaakko Schildt.

Aasian ja Euroopan välisellä matkustaja- ja rahtiliikenteellä on tärkeä rooli Finnairin verkostossa. Ennen pandemiaa yli puolet yhtiön liikevaihdosta tuli Aasian liikenteestä. Vaikka osa Aasian markkinoista on rajoittanut matkustusta voimakkaasti pandemian aikana, on Finnair operoinut useita Aasian reittejään vahvan rahtikysynnän tukemina.

Lentojen reitittäminen Venäjän ilmatilaa välttäen lisää lentoaikoja pahimmillaan useita tunteja, ja polttoaineen hinnannousu yhdistettynä pidempään lentomatkaan rasittaa voimakkaasti Finnairin lentojen kannattavuutta. 

Venäjän ilmatilan lisäksi eteläisellä reitillä on muitakin konfliktialueiksi luokiteltavia valtioita, jotka aiheuttavat mahdollisesti lisäkiertoa Finnairin lennoille. Tällaisia alueita ovat Syyria, Irak, Afganistan, Jemen ja osa Saudi-Arabian sekä Pakistanin ilmatilasta. Pohjoisella reitityksellä kaksimoottoristen lentokoneiden ETOPS-vaatimus eli vaatimus varalentopaikasta asettanee tarpeita kasvattaa 180-minuutin ETOPS-rajaa korkeammalle jopa 300 tai 370-minuuttiin.

Lue myös: