Fintraffic etenee MROT-etätornihankkeessa - käyttöönotto voisi tapahtua jo vuosina 2025-2027

RT_tyopiste(Päivittynyt klo 10.57) Lennonvarmistuspalveluja Suomessa tarjoava Fintraffic Lennonvarmistus Oy arvioi ensimmäisten etälennonjohtopalveluiden käynnistyvän Suomessa vuosien 2025-2027 aikana mikäli kilpailutus- ja investointipäätös tehdään. Tavoitteena on lennonvarmistuspalveluiden antaminen etälennonjohtopalveluna useammalle lentokentälle. Palvelun piiriin tulisivat Ivalon, Kittilän, Kuusamon, Maarianhaminan, Oulun, Turun ja Vaasan lentoasemat. Fintraffic käynnistää asiaan liittyen muutosneuvottelut.

RTC_Sundsvall_1Fintraffic on seurannut etätorniratkaisujen teknologista kehitystä useamman vuoden ajan sekä seurannut ja suunnitellut Suomen olosuhteisiin sopivaa järjestelmää. Maailman ensimmäinen viranomaishyväksytty etälennonjohtojärjestelmä otettiin käyttöön Ruotsissa keväällä 2015, kun Sundsvalliin avattiin etälennojohtokeskus, joka palvelee Örnsköldsvikin lentoasemaa. Myös suomalainen lennonvarmistusyhtiö oli mukana avajaisissa.

Suomeen pyritään kehittämään kansainvälisesti uraauurtavaa MROT-lennonjohtokonseptia (Multi Remote Operating Tower), joka mahdollistaisi useamman lentoaseman tuomisen samanaikaisesti etälennojohtopalvelun piiriin. Tämän osalta vastava ratkaisu on käytössä jo ainakin Ruotsissa.

Suomalaisessa MROT-konseptissa ei kuitenkaan ole kyse pelkästään lähilennonjohtopalvelusta vaan mukaan on tarkoitus tuoda myös lähestymislennonjohtopalvelu. Suomessa tutkapeittoa parannetaan entisestään WAM-ratkaisulla (Wide area multilateration) ja tilannekuvaa saataisiin tuotettua useista eri sensorilähteistä myös lentopaikan omien sensoreiden ulkopuolelta.

Raine_Luojus"Lennonvarmistustyön digitalisoituessa etälennonjohtaminen olisi luonteva askel lentoliikenteen kehittämisessä. Olemme käyneet markkinapuheenvuoroja eri laitetoimittajien kanssa ja tutustuneet erilaisiin ratkaisuihin. Suunnittelemaamme etälennonjohtokonseptia tukevia laitteita on jo markkinoilla ja konseptimme pystyisi vastaamaan tarpeisiin laitteiden sekä operatiivisen toiminnan osalta", kertoi Fintrafficin lennonvarmistuksen toimitusjohtaja Raine Luojus.

MROT-hankkeen mahdollinen toteuttaminen tarkoittaisi Fintrafficin suunnitelman mukaan sitä, että Ivalon, Kittilän, Kuusamon, Maarianhaminan, Oulun, Turun ja Vaasan lentoasemien lennonjohto toteutettaisiin etälennonjohtona. Suomen MROT-konsepti tarkoittasi vähintään kolmen lentoaseman siirtymistä etälennonjohdon piiriin.

Mikäli järjestelmähankintakilpailutus käynnistetään ja kilpailutuksen jälkeen tehtäisiin päätös MROT-hankkeen toteuttamisesta, hankkeessa voitaisiin edetä käyttöönottoon arviolta vuosina 2025-2027.

ATC_RemoteTWR_2_SaabToiminnan mahdollisesta uudelleenjärjestämisestä johtuvista syistä Fintrafficin lennonvarmistus aloittaa muutosneuvottelut. Muutosneuvottelujen jälkeen päätettäisiin mahdollisesti toteutettavasta järjestelmähankintakilpailutuksesta.

"Käymme ensivaiheessa läpi kuuden viikon mittaiset muutosneuvottelut, jonka jälkeen tehdään päätös mahdollisesta hankintaprosessiinlähdöstä. Tämän jälkeen katsotaan millaisia tuloksia kilpailutuksesta saadaan ja tehdään päätöksiä hinnan ja suorituskyvyn osalta", sanoi Luojus Lentoposti.fi:lle.

Muutosneuvotteluiden piirissä on lennonvarmistushenkilöstö sekä teknisten järjestelmien ylläpitoon kuuluva henkilöstö. Nyt käynnistyvät muutosneuvottelut koskevat mahdollista kilpailutusta sekä hankintaa. Jos asiassa edetään niin tämän jälkeen alkaisi erilliset muutosneuvottelut vielä asiaa koskevien lentoasemien osalta.

Varsinaisen etälennonjohtokeskuksen osalta tilanne on edelleen avoin vaihtoehdoille. Todennäköinen paikka on kuitenkin Helsinki-Vantaan lentoasema, jossa Fintrafficilla on valmiina jo mm. tekniset palvelut. Saman henkilökunnan hyödyntäminen olisi osa kustannustehokasta ratkaisua.

Helsinki-Vantaan lennonjohtokeskuksessa työskentelee myös valtaosa suomalaisista lennonjohtajista. Suuri osa heistä voisi tehdä etälennonjohtovuoroja eri puolille Suomea. Joskus tulevaisuudessa etälennonjohto voisi laajeta koskemaan myös Helsinki-Vantaata esimerkiksi yöaikaan.

Suomessa lennonvarmistuspalvelua antaa Fintraffic Lennonvarmistus Oy ja lentoasemien lähilennonjohtotornit omistaa lentokenttäyhtiö Finavia.

"Lentoasemien tulo MROT:n piiriin riippuu siitä miten järjestelmätoimittajat ratkaisua rakentaisivat. Joudumme kuuntelemaan asiassa heitä, jos hankkeessa edetään", jatkoi Luojus.

Kyseessä on kunnianhimoinen hanke. Kaikilla MROT-kentillä on lähi- ja lähestymislennonjohdot yhdessä. Luojuksen arvion mukaan vuosina 2025 ja 2027 etätorniratkaisun piirissä olisi mukana jo useampi kenttä.


Erilaisia etätorniratkaisua tarjoaa useampi toimija

RTC_tyopiste_multiMaailman ensimmäisen viranomaishyväksytyn etätornipalvelun toimittaja oli Saab Digital Air Traffic Solutions (SDATS).

Markkinat ovat kuitenkin kilpailtuja ja muita toimittajia ovat esimerkiksi itävaltalainen Frequentis ja kanadalainen NAV CANADA ja Searidge Technologies sekä suomalainen Patria, joka on tarjonnut markkinoille Kongsbergin järjestelmää.

Edellisten lisäksi Viron lennonvarmistusyhtiö EANS kehitti oman järjestelmänsä Cybernetica AS:n kanssa.

"Olemme seuranneet alan teknistä kehittymistä ja kymmenen vuoden aikana järjestelmät ovat menneet paljon eteenpäin. Ohjelmistot ovat kehittyneet ja ennen kaikkea luotettavuus on parantunut. Etätorniratkaisuissa on kehittyneitä kamerajärjestelmiä kuten IR-kameroita, jotka parantavat tilannetietoisuutta. Ne ovat nykyisin aiempää vähemmän sääherkkiä", sanoi Luojus.

"Kaikilla suurilla toimittajilla on tarjolla hyviä ratkaisuja ja toimivat tuotteet. Niistä mikä tahansa voisi olla meille sopiva. Hankintavaiheeessa saamme tiedot mitä toimittajat meidän tarpeisiimme tarjoavat", päätti Luojus.

Hankkeen kilpailutus voisi käynnistyä jo kuluvan vuoden aikana, jos muutosneuvotteluissa päästään hankinnan kannalta sopivaan lopputulokseen.

RTC_camerapack_1Etätornijärjestelmä perustuu lentokentälle asennettavaan etätornimastoon, jonka huipulla on 360 astetta kuvaava kamera- ja sensorijärjestelmä.

Sensorit tuottavat tilannekuvaa lennonjohtajan työpisteelle, jossa varsinainen näyttöruuduille tuotettu ns. ulkonäkymä on eri ratkaisuissa toteutettu eri määrällä näyttöpäätteitä. Eroja on myös mm. kameroiden tuottaman kuvan päivitysnopeudessa.

Etätorniratkaisu mahdollistaisi myös lentoasemien palvelutason parantamisen, kun lennonvarmistuspalvelua voitaisiin avata eri lentoasemille lentoliikenteen tarpeiden mukaan. Ratkaisu toisi myös varautusmiskykyä sekä kustannussäästöjä.

Etälennonjohdon käyttöönotto mahdollistaisi lennonjohtopalvelun tuottamisen joustavasti yhdestä työpisteestä useammalle lentoasemalle. Tämä parantaisi lennonjohdon varautumiskykyä ja lentoasemien palvelutasoa. Jälkimmäinen voisi tarkoittaa esimerksi lennontiedotuspalvelua antavien lentoasemien muuttuminen lennonjohtopalvelun piiriin.

ANSF_ATCC_HELLisäksi etätornimahdollistaisi lentoliikenteen palvelutuotannon kustannusten alentumisen, kun henkilöstö voitaisiin keskittää yhteen yksikköön ja sama henkilömäärä voisi antaa palvelua aiempaa useammalla lentokentällä joustavasti lentoliikenteen tarpeen mukaan.

Tämä helpottaisi etenkin sellaisten lentoasemien toimintaa, joilla on vähän lentoja tai lentojen määrä vaihtelee voimakkaasti eri aikoina. Myös huoltovarmuus paranisi ja esimerkiksi kiireiset elin- ja sairaskuljetukset eivät olisi riippuvaisia lentoasemien lennonjohtojen aukioloajoista vaan palvelu voitaisiin avata tilanteesta riippuen asiakkaan tarpeen tai tilauksen mukaisesti.

RT_HELdemo_RPAS_trackMROT-etälennonjohtoratkaisulla yksi lennonjohtaja voisi esimerkiksi antaa lähilennonjohtopalvelua esimerkiksi Helsingistä käsin Pohjois-Suomen kohteisiin saapuville koneille. Vaikka kaikkien lentojen lähtöaika olisi Helsinki-Vantaalta lähes sama niin ne ovat eri aikaan kohteissa esimerkiksi Oulussa, Kittilässä ja Ivalossa.

Toimintatapa tukisi Fintrafficin mukaan sekä Suomen että sen eri alueiden saavutettavuutta.

Aiemmin pullonkaulaksi kuvaillut varatoiminnot esimerkiksi tietoliikenneyhteyksien osalta on saatu kuntoon, kun nykyisin on käytössä jo uutta tekniikkaa kuten 5G- sekä satelliittiyhteydet. Ilmailussa turvallisuudesta huolehditaan vähintään kahdennetuin järjestelmäratkaisuin.

 
Pandemia ja Venäjän hyökkäyssota toivat ilmailualalle suuria haasteita

Lentoliikenne on kohdannut pandemian ja Venäjän hyökkäyssodan takia isoja haasteita viime vuosina. Alan kaikki toimijat etsivät määrätietoisesti nykytilanteeseen soveltuvia keinoja uudistaa toimintaa sekä parantaa palveluiden laatua ja tehokkuutta.

KTT_apron_1Suomessa lentoasemien liikenteen ja matkustajamäärän kehitys on entisestään eriytynyt kriisien seurauksena ja erityisesti vähäliikenteisten lentoasemien tilanne on haastava.

Yksi lennonvarmistusalan kustannustehokkuutta parantava hanke voisi olla juuri etälennonjohto, jonka käyttöönotto mahdollistaisi palveluiden tuottamisen joustavasti ja laadukkaasti silloin, kun niille on kysyntää.

Fintraffic huomioi myös sähkölentämisen tuomat uudet mahdollisuudet sekä drone-operaatioiden yleistymisen, joiden myötä lennonvarmistustoiminnan kehittäminen on väistämätöntä.

Lisäksi valtio-omistaja sekä lentoyhtiöt ja lentoasemat edellyttävät Fintrafficilta ratkaisuja entistä ilmastoystävällisempien sekä kustannustehokkaampien lennonvarmistuspalveluiden tarjoamiseksi. Myös EU-sääntely edellyttää lennonvarmistuspalvelun tuottajilta jatkuvaa toiminnan kehittämistä ja tehostamista.

Päivitys kello 10.57: Lisättu Fintraffic Lennonvarmistus Oy:n toimitusjohtaja Raine Luojuksen haastattelu.

Lue myös:

Artikkeli: Etätorni mullistaa palvelutavan

Artikkeli: Etätorni yhdistää pian kaksi lentokenttää yhdelle lennonjohtajalle – myöhemmin jopa kolme

Artikkeli: Etätornipalvelu muuttaa lennonjohtomailmaa - lähes kaikki pysyy kuitenkin ennallaan