Saab järjesti helmikuussa suomalaiselle ja kansainväliselle medialle webcastin, jossa avattiin HX-hankkeeseen liittyen mahdollisuuksia laajasta yhteistyöstä.
Ruotsalaisvalmistaja on avannut muihin verrattuna avoimesti tilannetta HX-hankkeen sääntöjen puitteissa. Suomen HX-hanke kiinnostaa luonnollisesti kaikkia hävittäjävalmistajia, mutta erityisesti Ruotsia ja Saabia, joka saisi Suomesta Gripenille erinomaisen asiakkaan ajatellen tulevia hävittäjähankkeita eri puolilla maailmaa.
Toistaiseksi uusien Gripen E -hävittäjien asiakkaita ovat Ruotsi ja Brasilia, joka ostaa myös kaksipaikkaisia Gripen F -hävittäjiä.
Haastava toimintaympäristö vaatii oikeanlaisen ratkaisun
“Yhteistyö on tärkeää ja se nostaa vastapuolen kynnystä lähteä sotaan”, sanoi Hultqvist.
"YK:n ja EU:n olemassaolosta huolimatta niiden apuun ei voi suoraan luottaa. Pohjoismaiden ja erityisesti Suomen sekä Ruotsin pitää huolehtia itsestään tarpeen vaatiessa päivien tai jopa viikkojen ajan", maalaili Persson mahdollisten uhkakuvien realisoitumista. Ruotsin puolustusyhteistyö on laajinta ja syvintä Suomen kanssa, sillä mailla on maantieteellinen yhteys. Yhteiset toimet kriisin keskellä ovat Hultqvistin mukaan tärkeitä maaliin pääsemiseksi. Ilmapuolustuksen rooli on sen osalta erityisen suuri. Se vahvistaa puolustuskykyä ja tuo turvaa.
“Yhteistyö on kunnianhimoisempaa kuin koskaan niin poliittisella, strategisella kuin taktisella tasolla. Tiedonvaihtoa on päivittäin. Tämä on historiallinen uusi normaali yhteistyössä, jonka yhteistoiminta kehittyy päivä päivältä”. Hultqvist nosti erityisesti esiin Suomen ja Ruotsin ilmavoimien vahvan ja pitkäkestoisen yhteistyön, jonka myötä maat kykenevät laajaan toimintaan yhdessä. “HX-hanke tuo paljon mahdollisuuksia lisäyhteistyölle ja integraatiolle. Ruotsilla on hävittäjäteollisuus, joka perustuu uniikkeihin tarpeisiin ja uniikkiin toimintaympäristöön. Kyseessä on kilpailukykyinen ratkaisu, joka on myös maantietukikohtatoimintaan sopiva ja sopii myös varusmiesten ylläpitämäksi”, jatkoi Hultqvist.
“Hyvä yhteistyö säilyy Suomen valinnasta huolimatta, mutta Gripenin valinta toisi lisää integraatiomahdollisuuksia ja avaisi mahdollisuuksia yhteiselle suunnittelulle ja operatiivisille kyvyille”, täsmensi Hultqvist sanomaansa.
Esiin nostetut ratkaisun avainsanat: force multiplier ja 1+1 =3
Prikaatikenraali Persson nosti esiin ilmavoimayhteistyön lisäksi myös Suomen ja Ruotsin välisen yhteistyön myös maa- ja merivoimien osalta. Kaikki puolustushaarat ovat mukana. "Suomella ja Ruotsilla on samat tarpeet hajautetuista operaatioista ja koneiden maatoiminnoista voivat huolehtia varusmiehet. Gripen on helppo ja E-versio on jopa EW-versio", sanaili Persson viitaten elektronisen sodankäynnin järjestelmiin".
Naapurimaahan koneet voivat lentää nopeasti huoltoon jopa yhden päivän aikana ja aseistusta sekä tarvikkeita on saatavilla nopealla aikataululla. Persson totesi myös yhteistyömahdollisuuksien laajentuvan yhteisiin taktiikoihin, samojen taistelunjohtajien käyttöön, koulutukseen sekä teknillisiin palveluihin ja varaosiin. Näin yhteistyöstä voisi tulla jopa saumatonta ja saatavilla olisi myös kustannussäästöjä. Saman hävittäjätyypin valinta mahdollistaisi myös lentäjien ja tekniikan liikkumisen joustavasti tukikohdasta toiseen.
Suomen ja Ruotsin ilmavoimat voisivat muutoinkin käyttää toistensa tukikohtia hyödykseen kriisitilanteissa. Suomen hävittäjät pääsevät Ruotsiin ollen vastapuolen ilmatorjunnan tavoittamattomissa. Sieltä käsin voitaisiin edelleen käyttää uusia kaukovaikutteisia aseita yhdessä monitoimivalvontakoneen kanssa. Toistaalta erityisessä taisteluvaiheessa myös Ruotsin ilmavoimien hävittäjät voisivat tankata ja hakea lisäaseistusta Suomessa sijaitsevista tukikohdista ja palata sen myötä nopeasti takaisin konfliktialueelle. Gripenin valinta toisi Perssonin mukaan Suomelle ja Ruotsille pitkäaikaisen yhteistyömahdollisuuden lentää yhdessä vähintään 2060-luvulle saakka.
Ruotsin ilmavoimat on tehnyt pitkää yhteistyötä Saabin hävittäjähankkeiden osalta kehittäen laajasti mm. HMI:tä eli ihmisen ja koneen välistä käyttöliittymää (Human Machine Interface). Suomen mahdollinen GlobalEyen hankinta veisi Ruotsin vääjäämättä samaan suuntaan. Ruotsi on tehnyt jo puolustussuunnitelmaansa aloitteen uusien valvontakoneiden hankintaan, mutta muodollista hankintapäätöstä ei ole tehty. Hultqvistin mukaan se voidaan kuitenkin sellaiseksi tulkita, sillä hän toteaa GlobalEyen olevan maailmanluokan ruotsalainen tuote. Puolustusministeri Hultqvist uskoo myös, että jos Suomi päätyisi Saabin tarjoukseen harmonisoisi se sekä Gripenin että GlobalEyen kehityksen.
Kyseisen päätöksen seurauksena Ruotsilla olisi vuonna 2035 käytössä kaikkiaan 100 Gripen C/D/E -hävittäjää. Jos Suomen hankinta osuisi Gripeniin ja konemäärä säilyisi nykyisten Hornetien tasolla olisi kahden maan yhdessä toimivien ilmavoimien Gripen-hävittäjien määrä yhteensä jo 160 koneen paikkeilla. Yhteiskäytössä se olisi melkoinen resurssi.
Saab on jo investoinut tuotekehityshankkeisiin Suomessa ja oman Tampereen teknologiakeskuksen lisäksi yhteistyössä Aalto yliopiston kanssa on käynnissä kymmenkunta hanketta mikroaalto- ja tekoälyteknologioiden parissa. "Laajenemme kansainvälisesti ja meillä on 100 miljardin kruunun tilauskirja. Investoimme vuosittain 20-25 prosenttia tuotekehitykseemme ja aiomme pysyä huipulla kaikissa järjestelmissä", jatkoi Johansson. Saab aloitti 1937 lentokonetehtaana ja on toimittanut yli 80 vuoden aikana reilut 5500 lentokonetta. Pieni Ruotsi on edelleen mukana ensilinjan hävittäjävalmistuksessa. Siihen kykenee vain kourallinen maita koko maailmassa. Nykyisin Saab on jo paljon muutakin kuin lentokonetehdas. Yhtiön valikoimassa on laajasti tuotteita sukellusveneistä hävittäjä- sekä ohjusjärjestelmiin. Uusimmat ilmailupuolen tuotteet ovat GlobalEye -monitoimivalvontakoneohjelma sekä yhdessä Boeingin kanssa kehitetty T-7A RedHawk-suihkuharjoituskone Yhdysvaltain ilmavoimille.
Hävittäjäkoneen osalta Johansson lupaa Saabin Gripenin olevan todellinen vaihtoehto myös tulevina vuosikymmeninä. Hävittäjän järjestelmät ovat nopeasti päivitettävissä, kun lentokriittiset järjestelmät ovat erillään taktisista järjestelmistä. Näin päivitykset onnistuvat nopeasti ja ne voidaan toteuttaa omassa maassa. Ison-Britannian kanssa tehtävissä tulevaisuuden kehityshankkeissa on omat hyötynsä, kun uusia järjestelmiä voidaan ottaa käytöön Gripeneissä ja GlobalEyessä.
"Valinta tarkoittaisi Suomelle omaa järjestelmäkeskusta, koelentokeskusta sekä elektronisen sodankäynnin keskusta. Panostusta tulisi entistä enemmän. Suomen yliopistoiden osaaminen on korkealla ja haluamme jatkaa uuden teknologian kehittämistä", päätti Johansson.
"Gripen on todellinen valttikortti, monitoimihävittäjä kykenee kaikkiin tehtäviin. Se on suunniteltu vastaamaan alueen uhkakuviin ja rakentuu uusimman teknologian varaan. Gripen on varma sijoitus tulevaisuuteen", jatkoi Skogberg.
Skogberg totesi Gripenin sisältävän viimeisintä tarjolla olevaa teknologiaa. Maailma kuitenkin muuttuu ja niin muuttuvat uhkakuvatkin. Gripeniä voidaan Skogbergin mukaan päivittää tätä ajatusta vasten hyvinkin nopeasti jopa päivissä tai viimeistään viikoissa.
"Gripen on valmis taisteluun ja se on nopeasti huollettavissa. Keskimääräinen vikaantumisaika on yhdeksän tuntia ja keskimääräinen korjausaika on kolme tuntia. Se takaa hävittäjien saatavuuden ja ilmaan saadaan paljon hävittäjiä silloin ja siellä missä niitä tarvitaan", jatkoi Skogberg.
Myös häiveteknologian edut vähenevät tutka- ja sensoriteknologian kehittyessä. "Ei ole olemassa täydellistä häiveteknologiaa vaan sen sijaan kyse on pienestä tutkapoikkipinta-alasta. Sensitiiviset kokeemme osoittavat miten pieni maali nähdään jo kaukaa. Jos se on ns. häiveteknologiaa niin GlobalEye näkee sen", avaa Skogberg aihetta.
"Kukaan ei voita meitä kustannusten puolesta ja tarjoamme myös enemmän operatiivisia kykyjä. Ajoitus on hyvä. Tarjoamme uusinta teknologiaa ja pitkää sitoutumista Suomeen", sanoi Skogberg.
Lisäksi varattu kahden miljardin euron rahoitus tulevaisuuden kykyjen rakentamiseen tarjoaa todellista uusien suosituskykyjen mahdollistamista.
Suomi valitsee kriiteerit täyttävistä vaihtehdoista suorituskykyisimmän
Ruotsalaisen Saabin lisäksi Suomen vaihtoehtoina ovat USA:sta Lockheed Martin F-35A sekä Boeing F/A-18E/F Super Hornet ja EA-18G Growler -elektronisen sodankäynnin kone ja yhteiseurooppalainen Eurofighter Typhoon sekä ranskalainen Dassault Rafale. Valmistajien odotetaan toimittavan tarjouksensa Suomelle 30. huhtikuuta 2021 mennessä.
Puolustusvoimien esitys valittavasta kokonaisjärjestelmästä perustuu suorituskyvyn arviointiin sotapelissä sekä arvioon tulevaisuuden kehityspotentiaalista. HX-hankintapäätöksen tekee valtioneuvosto puolustusministeriön esityksestä loppuvuodesta 2021. MH
|
|||