SAS on joutunut perumaan yhtiön lentäjien viisi päivää kestäneen lakon seurauksena jo yli 3000 lentoa. SAS ilmoitti vappuaattona peruvansa lentoja vielä keskiviikolta 1. toukokuuta. Viimeisimmät perumiset koskevat 504 lentoa ja vaikutukset koskettavat noin 47 000 matkustajaa. Lentäjäliitto ja SAS kiistelevät työehdoista.

 Kaikkiaan SAS on joutunut 26. huhtikuuta alkaneen lentäjälakon seurauksena perumaan jo 3306 lentoa. Vaikutukset ovat koskeneet SAS:n mukaan 326 917 matkustajaa.

"Olen todella huolissani, kun lentäjälakkoa ei ole ratkaistu ja se vaikuttaa yhä asiakkaisiimme. Vaikutukset ovat vakavia matkustajille sekä kaikille työntekijöillemmem jotka työskentelevät kellon ympäri auttaakseen matkustajia", kommentoi SAS:n toimitusjohtaja Rickard Gustafson.

"Lentäjäliiton vaatimukset vaikuttavat merkittävästi kustannuksiin ja uhkaavat SAS:n pitkän aikavälin kilpailukykyä. Seuraamukset voivat koskettaa myös muita työntekijäryhmiä", totesi Gustafson.

"SAS on valmis neuvotteluihin ja löytämään ratkaisun. Työnantajan mukaan lentäjäliitot eivtä ole toistaiseksi ilmoittaneet haluukkuuttaan luopua vaatimuksistaan ja palata neuvottelupöytään", päätti Gustafson.

Lakko ei koske SAS:n jo aiemmin ulkoistamaa lentoliikennettä eli SAS Irelandin, Cityjetin ja Flyben operoimia lentoja. Kyseiset operaattorit lentävät SAS:n väreissä noin 30 yhtiön kaikesta liikenteestä.

Lentäjäliitto SAS Pilot Group (SPG) antoi lakkovaroituksen yhtiölle jo 2. huhtikuuta 2019. Lakko alkoi ilmoitetusti 26.4.2019. SAS katkaisi neuvotteluyhteydet lentäliiton kanssa jo aiemmin, jonka seurauksena siirryttiin kansalliseeen sovittelumenettelyyn. Näin SAS pyrki välttyymään neuvottelemasta koko lentäjäpopulaation kanssa ja pyrkii saamaan eri liittojen välille erilaisia työehtosopimuksia.

Lentäjien osalta tärkeimmät kysymykset neuvotteluissa liittyivät työtuntien ennustettavuuteen sekä markkinapohjaiseen palkkaan. Yhtiön lentäjät ovat jääneet palkkakehityksessä jälkeen muista ns. mainline-yhtiöistä aiempien heikennysten seurauksena.

Lentäjäliiton mukaan työn ja vapaa-ajan suhde on tärkeä saada tasapainoon, joka on myös yksi pääkohta neuvotteluissa. Suurella osalla lentäjistä ei ole mitään mahdollisuutta määritellä milloin ja kuinka pitkään heidän pitää olla työnantajan käytettävissä.

Lentäjillä on tieto työvuoroista kuukaudeksi etukäteen ja heillä on vain yksi vapaa viikonloppu kuukaudessa. Pahimmillaan lentäjät saattavat joutua työskentelemään jopa seitsemän viikonloppua putkeen. Tilanne on liiton mukaan kestämätön elämänsuunnittelun kanssa. Liitto on vaatinut parempaa ennustettavuutta työvuorolistoihin mutta se ei saa SAS:lta vastakaikua.

SPG edustaa Tanskan lentäjäliitto DPF:n, Norjan lentäjäliitto NSF:n ja Ruotsin lentäjäliittojen SNF:n ja SPF:n lentäjiä. Yhdistyksen piiriin kuuluu 95 prosenttia Tanskan, Norjan ja Ruotsin lentäjistä. Jäseniä on kaikkiaan 1409. Lentäjät ovat lakossa toistaiseksi.

Wetlease-operaatiot kasvussa Euroopassa

Euroopan lentäjäliitto ECA nosti wetlease-operaatiot tapetille tammikuussa 2019. Sen mukaan wetlease-operaatioiden odotetaan kasvavan vauhdilla myös tulevaisuudessa. Niitä käyttää SAS:n lisäksi usea eurooppalaisyhtiö.

Myös Finnair käyttää lennoillaan ulkoisia operaattoreita kuten tanskalaista DAT:ia, liettualaista DOT:ia ja Getjetiä sekä espanjalaista Iberiaa. Wetlease operaatioissa sekä miehistö, että kone on vuokrattu ulkopuoliselta operaattorilta.

Tälläisillä ratkaisuilla pyritään lentoyhtiöiden mukaan vastaamaan odottamattomiin lyhyen aikavälin tarpeisiin tai kausivaihteluihin. Lentäjäliitto ECA toteaa Euroopan wetlease-todellisuuden olevan toisenlainen kasvuala.

Wetlease on lentoyhtiöille liiketoimintastrategia, jolla pyritään korvaamaan lentoyhtiöiden omia operaatioita halvemman kustannustason vaihtoehdoilla. Esimerkkiyhtiöinä SPG mainitsee CityJetin, Go2Sky:n, Adria Airwaysin, Danish Air Transportin ja Air Atlanta:n Ne lupaavat lentoyhtiöille joustavuutta ja parempaa kaupallisen riskin hallintaa sekä alempia operointikustannuksia.

Lentäjäliitot pyrkivät suojautumaan ulkoistuksilta erityisillä työehtosopimusten SCOPE-lausekkeilla. Niissä rajoitetaan mm. ulkopuolisten operaattoreiden konekokoja ja istuinpaikkamääriä. Lentoyhtiöiden harrastama ilmiö tunnetaan myös nimellä social dumping, jossa siis palkataan samaan työhön tekijä toisaalta heikommin työehdoin.

Wetlease-toiminta aiheuttaa hankaluuksia myös ilmailuviranomaisille, joilla ei välttämättä ole resursseja valvoa monimutkaisia järjestelyjä.

 Lue myös: