EU-tuomioistuin linjasi 17. huhtikuuta 2018 antamassaan päätöksessä, että yllättävää rakenneuudistusilmoitusta seurannut lentomiehistön villi lakko ei ole poikkeuksellinen olosuhde. Se ei siis vapauta lentoyhtiötä korvausvelvollisuudestaan lennon peruuttamisen tai pitkäaikaisen viivästymisen tapauksessa. EU-tuomioistuimne mukaan riskit, jotka aiheutuvat tällaisiin toimenpiteisiin liittyvistä sosiaalisista seurauksista, liittyvät asianomaisen lentoliikenteen harjoittajan tavanomaiseen toimintaan. Taustalla on tapaus, jossa saksalaisen TUIflyn johto ilmoitti yllättäen 30.9.2016 henkilöstölleen yrityksen rakenneuudistussuunnitelmasta. Kyseinenilmoitus johti siihen, että noin viikon ajan lentohenkilöstö jäi sairauslomalle työntekijöiden itsensä antaman kehotuksen johdosta. Lakkoilun seurauksena useita TUIflyn lentoja peruutettiin tai niiden saapuminen viivästyi vähintään kolme tuntia. Koska TUIfly katsoi, että kyse oli lentomatkustajien oikeuksia koskevassa unionin asetuksessa tarkoitetuista poikkeuksellisista olosuhteista, se kieltäytyi maksamasta asianomaisille matkustajille siinä säädettyjä korvauksia, jotka ovat lennon pituuden mukaan 250, 400 tai 600 euroa. Unionin tuomioistuimen antamassa tuomiossa todetaan, että jos lentomiehistöstä merkittävä osa on spontaanisti poissa työstä (pääasioissa kyseessä olevan kaltaisessa villissä lakossa) ja tämä johtuu lennosta vastaavan lentoliikenteen harjoittajan yllättäen antamasta yrityksen rakenneuudistusta koskevasta ilmoituksesta, sellaisen kehotuksen jälkeen, Tuomioistuin muistuttaa, että EC 261 -asetuksessa säädetään kahdesta kumulatiivisesta edellytyksestä sille, että tapahtumaa voidaan pitää poikkeuksellisena olosuhteena. Niistä ensimmäinen on se, että syy ei luonteensa tai alkuperänsä vuoksi liitylentoliikenteen harjoittajan toiminnan tavanomaiseen harjoittamiseen ja toisena kohtana, että se ei ole tämän tosiasiallisesti hallittavissa. Pelkästään se,että asetuksen perustelukappaleessa mainitaan, että tällaisia olosuhteita voi esiintyä erityisesti työtaistelutilanteessa, ei merkitse, että lakko välttämättä ja automaattisesti ol isikorvausvastuusta vapauttamisen peruste. Päinvastoin on arvioitava tapauskohtaisesti, täyttävätkö edellä mainitut kaksi edellytystä. Unionin tuomioistuin toteaa, että käsiteltävässä asiassa nämä kaksi edellytystä eivät täyty Kaupallisten lentokorvausyristysten näkemyksen mukaan päätös johta korvaushakemusten aaltoon lentoyhtiöiltä. Tuomioistuimen päätös koskee sekä uusia että vanhoja tapauksia. Lentokorvausyhtiö Airhelp kertoo avaavansa uudelleen tuhansia jo kertaalleen suljettuja hakemuksia ja vie ne uudestaan käsiteltäviksi. Yhtiö on lähipäivien aikana yhteydessä matkustajiin, joita asia koskettaa. "Tähän asti kaikenlaiset lakot on luettu poikkeusolosuhteiksi, eivätkä niistä johtuvat myöhästymiset tai peruutukset ole olleet korvausvelvoitteen alaisia. Tuomioistuimen päätöksen nojalla pelisäännöt tarkentuvat; edes odottamattomia lakkoja ei enää lueta poikkeusolosuhteiksi", kommentoi AirHelpin lakiasioista vastaava Christian Nielsen päätöstä. "Vastedes lentoyhtiöt ovat velvoitettuja tapauksesta riippuen jopa 600 euron matkustajakohtaisiin korvauksiin, jos lennot myöhästyvät tai peruuntuvat lentoyhtiön henkilökunnan lakkoilun takia. Päätös vahvistaa Euroopassa matkustavien henkilöiden kuluttajansuojaa merkittävästi", päättää Nielsen. Tuomioistuimen mukaan rakenneuudistukset ja uudelleenjärjestelyt kuuluvat yritysten tavanomaisiin liikkeenjohdollisiin toimenpiteisiin. Lentoliikenteen harjoittajat voivat siis tavanomaista toimintaansa harjoittaessaan joutua erimielisyyksiin ja jopa kiistoihin henkilöstönsä jäsenten tai tämän henkilöstön osan kanssa. Niinpä sen kaltaisessa tilanteessa, joka ilmeni TUIflyssa syyskuun lopussa ja lokakuun alussa 2016, riskien, jotka aiheutuvat tällaisiin toimenpiteisiin liittyvistä sosiaalisista seurauksista, on katsottava liittyvän asianomaisen lentoliikenteen harjoittajan tavanomaiseen toimintaan.
Toiseksi tuomioistuimen mukaan ei voida katsoa, että tässä asiassa kyseessä oleva villi lakko ei olisi TUIflyn tosiasiallisesti hallittavissa. Paitsi että tämä villi lakko sai alkunsa TUIflyn päätöksestä, se päättyi huomattavasta poissaolo-osuudesta huolimatta TUIflyn työntekijöiden edustajien kanssa 7.10.2016 tekemän sopimuksen johdosta. Unionin tuomioistuin huomauttaa vielä, että sillä, että kyseessä olevaa työtaistelutoimenpidettä on sovellettavan saksalaisen työ-ja sosiaalilainsäädännön mukaan pidettävä villinä lakkona, koska sitä ei virallisesti pannut alulle ammattijärjestö, ei ole merkitystä käsitteen ”poikkeukselliset olosuhteet” arvioinnissa.
"Vuosien ajan lentoyhtiöt ovat yrittäneet vähätellä korvausvelvoitettaan vetoamalla siihen, että niiden omasta toiminnastaan johtuvia häiriöitä tulisi käsitellä poikkeusolosuhteiden vallitessa tapahtuneiksi. Päätös puhaltaa uusia tuulia koko alalle”, päättää Seppo.
|
|||