EU:n ETS-päästökauppa etenee - vähemmistön kannan mukaisena

BlacklabeledLentoliikenteen päästökauppa joutui EU:ssa uuteen ja erikoiseen tilanteeseen edetessään kohti kolmikantaneuvotteluita. Yhden valiokunnan päätös vie päästökauppaa epätoivottuun suuntaan. Päästökaupan ulottaminen EU:n ulkopuolisiin lentoyhtiöihin voi pahimmillaan johtaa kauppasotaan. Kärsijöinä olisivat EU:n lentoyhtiöt, joiden kärkipaikalla olisi Finnair ylilentolupineen.

EU pysäytti päästökaupan kellot (Stop the Clock -päätös) marraskuussa 2012, kun laajan kauppasodan uhka leijui entistä suurempana. Päätös tehtiin alunperin yhden vuoden määräajaksi. Kaikki toimijat odottivat tuolloin kansainvälisen siviili-ilmailujärjestö ICAO:n yleiskokouksen ottavan edistysaskeleita kohti maailmanlaajuista päästökauppaa.

Lokakuussa 2013 pidetty ICAO:n 38:s yleiskokous kuitenkin sopi palaavansa asiaan tarkemmin maailmanlaajuinen markkinapohjainen-mittari (MBM, Market-Based Measures) -ehdotuksellaan vasta vuoden 2016 yleiskokouksessa.

MBM:n on määrä tulla käyttöön vuonna 2020. EU pettyi ICAO:n yleiskokouksessa aikaansaatuihin tuloksiin ja ilmoitti lokakuussa 2013 jatkavansa ETS-päästökauppaa (emission trading scheme) vähentääkseen lentoliikenteen ympäristökuormitusta.

sky_sunset_3EU-komission lokakuisen ehdotuksen mukaan päästökauppa koskisi kaikkia lentoja Euroopan talousalueen (ETA) lentoasemien välillä kattaen kaikki 28 jäsenvaltiota sekä Norjan ja Islannin.

Vuosien 2014 ja 2020 välisenä aikana lennot EU:n ulkopuolisten valtioiden osalta talousalueelle ja -alueelta olisivat päästökaupan piirissä vain Euroopan ilmatilassa lennetyn ajan osalta.

Ehdotus on saanut laajaa vastustusta EU-alueen lentoyhtiöiltä ja myös useilta EU:n jäsenvaltioilta.

 EU:n ETS-päästökauppaa vastustavat erityisesti Venäjä, Intia ja Yhdysvallat. Finnairin Aasian liikenne kulkee pääsääntöisesti kahden ensin mainitun maan ilmatilan halki. Yhtiö on pyrkinyt saamaan lisää ylilentolupia laajentaakseen verkostoaan.

Tilanteen eskaloituessa ja ajautuessa pahimmillaan kauppasotaan edessä olisi kahdenvälisiä neuvotteluja liikennöintiluvista, jotka olisi todennäköisesti hinnoiteltu uudelleen. Suuret yhtiöt kuten Lufthansa ja British Airways saattaisivat tuolloin olla paremmissa neuvotteluasemissa.


Valiokunnat äänestivät jatkosta

Päästökaupan tulevasta suuntauksesta on nyt äänestetty kolmessa europarlamentin valiokunnassa Liikenne- (TRAN), teollisuus- (ITRE) ja ympäristövaliokunta (ENVI). EU-parlamentin Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta (ENVI) äänesti asiasta viimeisenä 31. tammikuuta.

ITRE-valiokunta haluaa välttää kauppasodat ja jatkaa Stop the clockia vuoteen 2020,  TRAN-valiokunta vuoteen 2016. ENVI-valiokunta puolestaan kannattaa komission ilmatilamallia, jossa EU:n ilmatilaan tulevat tai sieltä lähtevät EU:n ulkopuoliset yhtiöt joutuvat maksamaan päästöoikeuksista siltä osin kuin lentävät EU:n ilmatilassa.

Äänestystuloksen, 46 puolesta, 6 vastaan ja 1  tyhjä, tultua  julki ympäristövaliokunnan  (ENVI) puheenjohtaja Matthias Groote toivotti onnea ja menestystä neuvottelumandaatin saaneelle Peter Lieselle. Lisähuomautuksena Groote sanoi, että ne ovat todella tarpeen.

TRAN- ja ITRE-valiokunnat puolestaan hylkäsivät aiemmin selvällä enemmistöllä komission suunnitelmat palauttaa EU:n ulkopuoliset lentoyhtiöt päästökaupan piiriin. TRAN ja ITRE olivat kuitenkin vain lausuntoa antavia ja vastuuvaliokuntana oli ENVI, jonka kanta jää voittavaksi.


Demokratiaa vai ei?


"Parlamentin neuvottelija esittelee parlamentin mielipiteenä kolmikantaneuvotteluissa kantaa, jota parlamentin enemmistö vastustaa. Parlamenttia vastassa neuvotteluissa on jäsenmaiden ministereistä koostuva neuvosto, jonka enemmistö on eri mieltä parlamentin neuvottelijan kanssa mutta samaa mieltä parlamentin enemmistön kanssa", Eija-Riitta Korhola kertoo tuoreessa blogissaan tilanteen kummallisuudesta.

eijariitta.korholaHankalan tilanteen mahdollistaa päätöksentekoprosessin muutos, joka esitettiin alun perin Suomen aloitteesta maamme ensimmäisellä puheenjohtajakaudella vuonna 1999.

"Järjestelmä antaa yksittäisen valiokunnan raportöörille (Peter Liese) kohtuuttoman suuren vallan ja tekee mahdolliseksi sen, että raportööri voi ohittaa talon enemmistön mielipiteen. Nyt se vaara on ilmeinen lentoliikenteen päästökaupan kohdalla, ja pahin kärsijä on seurausten osalta, ironista kyllä, Suomi", huomauttaa Korhola tilanteen vakavuudesta.

Päästökauppa etenee kolmikantaneuvotteluihin joihin neuvottelija vie kannan, jota parlamentilla ei oikeasti ole, ja tukemaan komission ideaa neuvostoa vastaan, joka on itse asiassa samoilla linjoilla parlamentin enemmistön kanssa.

"Normaalisti demokraattinen prosessi korjaisi syntyneen vääristymän. Asia tuotaisiin täysistuntoon, jossa vähemmistöön jäänyt ENVIn kanta häviäisi. Valiokunta voi kuitenkin äänestää itse itselleen mandaatin viedä asia parlamentin ohi suoraan kolmikantaneuvotteluihin. Jos valiokunnalla on parlamentin enemmistöstä poikkeava äärimmäinen mielipide ja se tietää sen, sillä on kaikki intressit myöntää itselleen mandaatti oikotiemenettelyyn", selventää Korhola.

Seuraavia päätöksiä asiasta odotetaan huhtikuuhun 2014 mennessä. Ilman sopua päästökauppa tulee voimaan koko laajudessaan eli maksut juoksisivat koko lentomatkan osalta.

Ilmailuala tuottaa nyt 3 prosenttia maailmanlaajuisista CO2-päästöistä mutta ICAO:n tilastojen mukaan lentoliikenteen päästöjen ennustetaan nousevan 4-6 kertaisiksi vuoteen 2050 mennessä. Vertailulukuna on käytetty vuoden 2010 tasoa.

Europarlamentaarikko Eija-Riitta Korholan tuorein blogi: Suomi kampitti Suomen

Lue myös: