Joulukuussa voimaan tulleen päivitetyn dronemääryksen keskeisenä muutoksena oli lentoasemien suojaetäisyyksien pienentäminen, mikä vapautti osaltaan sopimismenettelyn piiristä huomattavan määrän ilmatilaa aiempiin vaatimuksiin verrattuna. Traficomin kauko-ohjattuja ilma-aluksia ja lennokkeja eli droneja koskevaa määräystä on päivitettiin ja muutokset ovat tulleet voimaan 7.12.2018. Muutoksella on huomioitu käytännössä havaittuja kehitystarpeita, sekä pyritty ennakoimaan tulevan EU-asetuksen tuomia vaatimuksia ohjaamalla toimintaa asetuksen tavoitteiden mukaiseksi. Määräyksen julkaisemisen jälkeen määräystä päivitettiin tarkentamalla keskustelua herättäneitä vaatimuksia, jotka koskivat lähialueella, lentopaikan lentotiedotusvyöhykkeellä ja radiovyöhykkeellä lennättämistä sekä toimintaa Malmin lentopaikalla. Kokonaisuudessaan muutoksella pyrittiin helpottamaan toimintaa ja keventämään lennonvarmistuksen työkuormaa miehittämättömän ilmailun osalta, turvallisuudesta kuitenkaan tinkimättä. Vaikka muutos pienensi merkittävästi alueita, joilla lennätyksistä sopiminen lennonjohdon kanssa on tarpeen, on sopimisvelvoite yhä olemassa aikaisemmista määräysversioista totuttuun tapaan niissä tilanteissa, kun lennättämistä on tarkoitus tehdä lentokentille määriteltyjen suoja-alueiden sisäpuolella. Sopiminen tehdään, kuten tähänkin saakka, lennättäjän ja lennonjohdon välillä. ”Sopimismenettelyllä tarkoitetaan lähtökohtaisesti kaksisuuntaista kommunikointia osapuolten kesken. Sopiminen voi olla luonteeltaan kertaluontoista, mutta on täysin mahdollista sopia myös pysyväisluontoisista menettelyistä, esimerkiksi ilmoitusmenettelyn käytöstä ilmaliikennepalvelun tarjoajien palveluaikojen ulkopuolella tapahtuvaan toimintaan”, kertoo yksikönpäällikkö Päivi Metsävainio.
Määräyksen tarkoituksena on mahdollistaa paras mahdollinen joustavuus, jotta paikalliset erityisolosuhteet voitaisiin huomioida. Suomen lentoasemat eroavat toisistaan merkittävästi niin lentoliikenteen, ympäristön ja asutuksen osalta puhumattakaan lentoaseman ilmaliikennepalvelujen tarjoajan aukioloajoista. ”Sopimusmenettelyn osalta ilmaliikennepalvelun tarjoaja, eli käytännössä paikallinen lennonjohto, on parhaassa asemassa harkitsemaan, minkälainen sopiminen on tarkoituksenmukaisin suhteessa paikallisiin olosuhteisiin ja siellä tapahtuvaan toimintaan. Tämänkaltaisessa menettelyssä voidaan määritellä mikä on soveltuva ja tarkoituksenmukainen keino, jotta ilmaliikennepalvelun tarjoajalla on esimerkiksi lentoaseman yllättävässä avaustilanteessa käytettävissään ajantasainen kuva vastuualueellaan olevasta miehittämättömästä ilmailusta”, jatkaa Metsävainio. Ilmaliikennepalvelun tarjoajan tulee viestiä toimijoille, kuinka sopimismenettely lentoaseman lähialueella toteutetaan ja esimerkiksi minkälaisia paikallisia pysyväisluonteisia menettelyitä lennätyksistä ilmoittamiseksi on käytettävissä. Ilmaliikennepalvelun tarjoaja harkitsee käytettävissään olevien viestikanavien osalta, mikä keino on tarkoituksenmukaisin eri ilmailun toimijoiden tavoittamiseksi.
Mikäli paikallista sopimista ei ole tehty, ilmaliikennepalvelun palveluaikojen ulkopuolella toimitaan määräyksessä esitettyjen rajojen mukaisesti. ”Kaikkien toimijoiden tulee muistaa, että ilman erotettua ilmatilaa miehittämätön ilmailu on aina näköyhteyteen perustuvaa toimintaa ja tällöin dronejen lennättäjillä tai muilla miehittämätöntä ilmailua harjoittavilla on aina väistämisvelvollisuus miehitettyyn ilmailuun nähden”, muistuttaa johtava asiantuntija Jukka Hannola.
|
|||
