Tasavallan presidentti Sauli Niinistön mukaan Suomella ja Ruotsilla on syytä pohtia puolustusyhteistyön vahvistamista edelleen. Myös Nato-kumppanuutta tulisi kehittää. Presidentti Niinistö puhui turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa seminaarissa Ruotsin Sälenissä sunnuntaina 12. tammikuuta. Suomen, Norjan ja Ruotsin ilmavoimat toimivat jo nyt yhdessä ns. Cross Border -harjoituksissa.

"Aktiivinen Nato-kumppanuus on tärkeää sekä Suomelle että Ruotsille. Meidän on myös syytä tehdä tiivistä yhteistyötä Nato-kumppanuuden kehittämisessä. Suomelle tämä on osa yhteistyövaraista turvallisuutta", kertoi presidentti Niinistö puheessaan.

"Emme suunnittele Naton jäseneksi hakemista, vaikka jäsenyys säilyykin mahdollisuutena ratkaisuissamme. Suomelle on tärkeää pitää huolta koko maan uskottavasta puolustuksesta. Yleinen asevelvollisuus säilyy keskeisenä osana Suomen puolustusratkaisua".

Presidentti  Niinistö jakoi puheessaan kiitosta myös Pohjoismaiselle puolustusyhteistyölle NORDEFCO:lle, joka on edennyt ripein askelin. Yhteistyöstä toteutuu keväällä 2014 Islannin ilmavalvontaan liittyvä harjoittelujakso yhdessä Ruotsin kanssa.

Alunperin Icelandic Air Policing -operaatioon liittyväksi ilmavalvonnaksi suunniteltu toiminta muuttui erinäisten vaiheiden jälkeen Suomen osalta harjoitukseksi, jossa koulutetaan MLU2-päivitettyjen F/A-18 Hornet-koneiden ohjaajia sekä NH90-helikoptereiden lentopelaskykyä.

"Meillä on nyt myös suuntaviivat sille, miten NORDEFCO:a kehitetään lähivuosina. Tavoitteena on tiivistää muun muassa meri- ja ilmavalvontayhteistyötä, helpottaa harjoitusyhteistyötä sekä kehittää nopean toiminnan kykyä EU:n ja Naton puitteissa",sanoi presidentti Niinistö.

Suomi allekirjoitti joulukuussa 2013  myös yhteistyösopimuksen Pohjoismaisesta kuljetuskoneyhteistyöstä sekä yhteistyövisio 2020 -hankkeen Pohjoismaisten puolustusministerien kokouksessa.

Presidentti Niinistön vision mukaan yhteistyölle on tilausta mutta varsinaiselle mullistukselle ei ole tarvetta.

"Minusta on perusteltua lähteä yhdessä pohtimaan ja suunnittelemaan yhteistyömme edelleen vahvistamista. Esimerkiksi puolustusmateriaali- ja suorituskyky-yhteistyön tiivistäminen tarjoaisi paljon mahdollisuuksia. Suuri kysymys on, miten voisimme paremmin sovittaa yhteen puolustusmateriaalin hankintoja kummassakin maassa? Yhteistyön tiivistäminen edellyttäisi, että Suomen ja Ruotsin olisi ajateltava toisiaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa", pohti presidentti Niinistö tulevaa.

"Huomioisin erikseen myös puolustusteollisen yhteistyön. Sen tiivistäminen parantaisi huoltovarmuuttamme, joka on merkittävä kysymys sotilasliittoon kuulumattomalle Suomelle ja Ruotsille".

Sälenin tunturikylässä vuosittain järjestettävä kolmipäiväinen Rikskonferens-seminaari kokoaa noin 300 osanottajaa, jotka edustavat mm. poliittisia päättäjiä, viranomaisia, elinkeinoelämää ja kansalaisjärjestöjä, keskustelemaan turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta sekä yhteiskunnan turvallisuudesta. Seminaarin järjestää Folk och Försvar -järjestö.

Patria ja Saab ovat isoja pelaajia puolustusteollisuusmarkkinoilla

Patria sai syksyllä 2013 virallisen aseman NHI:n huoltokeskuksena tarjoten palveluita Suomen, Ruotsin ja Norjan NH90-kalustolle. Yhtiöllä on jo olemassa huoltopiste Tukholmassa ja Norjan Barduforssiin ollaan luomassa Utin kaltaista tukikohtaa, jossa yhtiö tarjoaisi huoltopalveluitaan. Raskashuollot tehtäisiin Suomessa.

Patria kokoa ruotsalaisten ja suomalaisten NH90-kuljetushelikopterit osana yhteispohjoismaista helikopterihankinta -ohjelmaa (Joint Nordic Standard Helicopter Procurement Programme).

Ruotsin Saab on puolestaan päässyt kovasti eteenpäin uuden sukupolven JAS 39 Gripen E -monitoimihävittäjän kanssa. Koneesta tehtiin kaupat Brasiliaan ja Sveitsin kauppa odottaa kansanäänestystä.

Gripen-hävittäjän uusin E-kehitysversio on saanut osakseen paljon kiinnostusta Aasiassa, Euroopassa, Etelä-Amerikassa sekä Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Ruotsalaisvalmistajan mukaan maailmalla joudutaan korvaamaan seuraavien 15-20 vuoden aikana jopa 6000 hävittäjää.

 Saab ja Boeing ovat myös allekirjoittaneet yhteistyösopimuksen kehittääkseen uuden ja kustannustehokkaan T-X -harjoituskoneen Yhdysvaltain ilmavoimille. Suunniteltavalla koneella osallistutaan tulevaan hankintakilpailuun, joka voisi johtaa 350 -suihkuharjoituskoneen tilaukseen.

Ruotsin puolustusvoimien materiaalilaitos (FMV) vahvisti joulukuussa 2013 16,4 miljardin kruunun sopimuksen Saabin kanssa 60:n JAS 39 Gripen koneen modifioinnista uuden sukupolven E-malleiksi vuosien 2013-2026 aikana.

Ensimmäiset Suomen Ilmavoimien Hornet-hävittäjät poistuvat käytöstä vuoden 2025 aikana. Parhaillaan Ilmavoimilla on käynnissä aktiivinen tiedonkeruu ja vaihtoehtoja arvioidaan osana normaalia toimintaa.

Suomen puolustusministeriö asetti lokakuussa puolustuksen pitkän aikavälin haasteita käsittelevän parlamentaarisen selvitysryhmän, jonka tehtävänä on tuottaa eduskunnalle tietoa puolustuksen haasteista ja niihin vastaamisesta.

Lue myös: