Saab raotti HX-hankkeen mahdollisuuksia - Suomella ja Ruotsilla olisi yhdessä jopa noin 160 Gripeniä

GripenE_noseRuotsin ja Suomen puolustusyhteistyö on tiivistynyt viimeisten vuosien aikana ja siihen maat aikovat panostaa jatkossakin. Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvistin mukaan puolustusyhteistyö voisi syventyä entisestään aivan uudelle tasolle, jos Ilmavoimien HX-hävittäjähanke päätyisi valitsemaan ruotsalaisen Saabin tarjouksen. Mikään ehto laajan yhteistyön jatkumiselle hävittäjävalinta ei kuitenkaan ole. Saab raotti hävittäjätarjouksensa mahdollisuuksia medialle laajassa webcastissä.

Saab järjesti helmikuussa suomalaiselle ja kansainväliselle medialle webcastin, jossa avattiin HX-hankkeeseen liittyen mahdollisuuksia laajasta yhteistyöstä.

SWC_esiintyjatTilaisuuden avasi Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist ja häntä seurasi Ruotsin ilmavoimien esikuntapäällikkö prikaatikenraali Persson sekä Saabin toimitusjohtaja Micael Johansson ja Saabin Suomen HX-kampanjajohtaja Magnus Skogberg.

Ruotsalaisvalmistaja on avannut muihin verrattuna avoimesti tilannetta HX-hankkeen sääntöjen puitteissa. Suomen HX-hanke kiinnostaa luonnollisesti kaikkia hävittäjävalmistajia, mutta erityisesti Ruotsia ja Saabia, joka saisi Suomesta Gripenille erinomaisen asiakkaan ajatellen tulevia hävittäjähankkeita eri puolilla maailmaa.

GripenE_ilmassaNyt Saab on HX-hankkeen lisäksi mukana edelleen Kanadan hävittäjähankkeessa kilpailemassa kahden yhdysvaltalaisvaihtoehdon kanssa, jonka lisäksi Gripen E on ehdolla myös Kolumbialle sekä Intialle. Sveitsin hankkeesta Saab vetäytyi itse, kun maa oli esittänyt vaatimuksen operatiivisesti valmiista koneesta. Gripen E -hävittäjä oli tuolloin aikaisessa koelentovaiheessa.

Toistaiseksi uusien Gripen E -hävittäjien asiakkaita ovat Ruotsi ja Brasilia, joka ostaa myös kaksipaikkaisia Gripen F -hävittäjiä.

 

Haastava toimintaympäristö vaatii oikeanlaisen ratkaisun

SWC_Hultqvist_liputRuotsin puolustusministeri Peter Hultqvist nosti Saabin HX-hankkeen tiedotustilaisuudessa esiin Itämeren alueen tilanteen, jossa kohdataan Venäjän aggressiivisia toimia. Hultqvistin mukaan ne on parasta kohdata yhdessä. Ruotsin ministeri toteaa olevan jatkossakin liittoutumaton maa, joka kuitenkin tekee laajaa puolustusyhteistyötä.

“Yhteistyö on tärkeää ja se nostaa vastapuolen kynnystä lähteä sotaan”, sanoi Hultqvist.

SWC_Persson"Maitamme kohtaavat uhkakuvat ovat samanlaiset ja ajat ovat haastavat Venäjän toimien seurauksena. Ne asettavat tarpeen sotilaille olla teknisesti ja taktisesti ylivoimaisia ja siihen pyritään yhdessä Suomen kanssa", säesti puolestaan Ruotsin ilmavoimien esikuntapäällikkö prikaatikenraali Anders Persson.

"YK:n ja EU:n olemassaolosta huolimatta niiden apuun ei voi suoraan luottaa. Pohjoismaiden ja erityisesti Suomen sekä Ruotsin pitää huolehtia itsestään tarpeen vaatiessa päivien tai jopa viikkojen ajan", maalaili Persson mahdollisten uhkakuvien realisoitumista.

Ruotsin puolustusyhteistyö on laajinta ja syvintä Suomen kanssa, sillä mailla on maantieteellinen yhteys. Yhteiset toimet kriisin keskellä ovat Hultqvistin mukaan tärkeitä maaliin pääsemiseksi. Ilmapuolustuksen rooli on sen osalta erityisen suuri. Se vahvistaa puolustuskykyä ja tuo turvaa.

GripenE_apron“Resurssien käyttö on yhdessä tehokkaampaa ja lisää kyvykkyyttä sekä yhteistoimintaa rauhan, kriisin ja sodan aikana”, jatkoi Hultqvist.

“Yhteistyö on kunnianhimoisempaa kuin koskaan niin poliittisella, strategisella kuin taktisella tasolla. Tiedonvaihtoa on päivittäin. Tämä on historiallinen uusi normaali yhteistyössä, jonka yhteistoiminta kehittyy päivä päivältä”.

Hultqvist nosti erityisesti esiin Suomen ja Ruotsin ilmavoimien vahvan ja pitkäkestoisen yhteistyön, jonka myötä maat kykenevät laajaan toimintaan yhdessä.

“HX-hanke tuo paljon mahdollisuuksia lisäyhteistyölle ja integraatiolle. Ruotsilla on hävittäjäteollisuus, joka perustuu uniikkeihin tarpeisiin ja uniikkiin toimintaympäristöön. Kyseessä on kilpailukykyinen ratkaisu, joka on myös maantietukikohtatoimintaan sopiva ja sopii myös varusmiesten ylläpitämäksi”, jatkoi Hultqvist.

GE_takeoff Gripen-hävittäjän uusimman version Hultqvist totesi vastaavan uusiin uhkakuviin kehittymällä aina 2060-luvulle saakka. Ruotsin vuosille 2021-2025 laatima puolustusselonteko määrittää Gripen-hävittäjien olevan maan ilmavoimien selkäranka tuleville vuosille. Suomen päätyessä Gripen-hävittäjiin ja GlobalEye-valvontakoneisiin voitaisiin niitä kehittää yhdessä.

“Hyvä yhteistyö säilyy Suomen valinnasta huolimatta, mutta Gripenin valinta toisi lisää integraatiomahdollisuuksia ja avaisi mahdollisuuksia yhteiselle suunnittelulle ja operatiivisille kyvyille”, täsmensi Hultqvist sanomaansa.

 

Esiin nostetut ratkaisun avainsanat: force multiplier ja 1+1 =3

SWC_Persson_2"Suomi on Ruotsin ensisijainen kumppani myös tulevaisuudessa HX-hankkeen hävittäjävalinnasta huolimatta. Gripen ja GlobalEye tuovat kuitenkin lisämahdollisuuksia", jatkoi Persson Hultqvistin linjoilla.

Prikaatikenraali Persson nosti esiin ilmavoimayhteistyön lisäksi myös Suomen ja Ruotsin välisen yhteistyön myös maa- ja merivoimien osalta. Kaikki puolustushaarat ovat mukana.

"Suomella ja Ruotsilla on samat tarpeet hajautetuista operaatioista ja koneiden maatoiminnoista voivat huolehtia varusmiehet. Gripen on helppo ja E-versio on jopa EW-versio", sanaili Persson viitaten elektronisen sodankäynnin järjestelmiin".

SWC_Su57Median kysymysten joukosta esiin nostettu Venäjän uusi Sukhoi Su-57 (PAK FA) ei Perssonin mukaan ole ongelma vaan juuri sitä ajatellen uusi Gripenkin on kehitetty. Luonnollisesti aiheet kattoivat myös ns. turvallisuus- ja toimitusaspektit. Persson laski yhteistyömahdollisuuksia yksi kahdelle ja kaksi yhdelle sanailulla.

Naapurimaahan koneet voivat lentää nopeasti huoltoon jopa yhden päivän aikana ja aseistusta sekä tarvikkeita on saatavilla nopealla aikataululla. Persson totesi myös yhteistyömahdollisuuksien laajentuvan yhteisiin taktiikoihin, samojen taistelunjohtajien käyttöön, koulutukseen sekä teknillisiin palveluihin ja varaosiin. Näin yhteistyöstä voisi tulla jopa saumatonta ja saatavilla olisi myös kustannussäästöjä. Saman hävittäjätyypin valinta mahdollistaisi myös lentäjien ja tekniikan liikkumisen joustavasti tukikohdasta toiseen.

SWC_maantiedeSuomen ja Ruotsin yhteistyö antaa maantieteellisiä mahdollisuuksia, kun yksin maat ovat pitkiä ainoastaan etelä-pohjois -suunnasta. Yhteistyö lisää syvyyttä myös itä-länsisuunnassa.

Suomen ja Ruotsin ilmavoimat voisivat muutoinkin käyttää toistensa tukikohtia hyödykseen kriisitilanteissa. Suomen hävittäjät pääsevät Ruotsiin ollen vastapuolen ilmatorjunnan tavoittamattomissa. Sieltä käsin voitaisiin edelleen käyttää uusia kaukovaikutteisia aseita yhdessä monitoimivalvontakoneen kanssa.

Toistaalta erityisessä taisteluvaiheessa myös Ruotsin ilmavoimien hävittäjät voisivat tankata ja hakea lisäaseistusta Suomessa sijaitsevista tukikohdista ja palata sen myötä nopeasti takaisin konfliktialueelle.

Gripenin valinta toisi Perssonin mukaan Suomelle ja Ruotsille pitkäaikaisen yhteistyömahdollisuuden lentää yhdessä vähintään 2060-luvulle saakka.

GripenE_ohjaamo"Meillä olisi yhdet yhteiset ilmavoimat eli olisimme yksiasiakas Saabille. Yhdessä olisimme Saabille suuri asiakas sen sijaan, että olisimme erikseen pienet asiakkaat jollekin suurelle valmistajalle. Koneita voitaisiin kehittää suoraan Suomen ja Ruotsin tarpeisiin", päätti Persson.

Ruotsin ilmavoimat on tehnyt pitkää yhteistyötä Saabin hävittäjähankkeiden osalta kehittäen laajasti mm. HMI:tä eli ihmisen ja koneen välistä käyttöliittymää (Human Machine Interface).

Suomen mahdollinen GlobalEyen hankinta veisi Ruotsin vääjäämättä samaan suuntaan. Ruotsi on tehnyt jo puolustussuunnitelmaansa aloitteen uusien valvontakoneiden hankintaan, mutta muodollista hankintapäätöstä ei ole tehty. Hultqvistin mukaan se voidaan kuitenkin sellaiseksi tulkita, sillä hän toteaa GlobalEyen olevan maailmanluokan ruotsalainen tuote. Puolustusministeri Hultqvist uskoo myös, että jos Suomi päätyisi Saabin tarjoukseen harmonisoisi se sekä Gripenin että GlobalEyen kehityksen.

Saab-Gripen-havittajatRuotsi nostaa puolustusbudjettiaan 40 prosentilla vuoden 2020 tasosta vuoteen 2025 mennessä juuri toimintaympäristön haasteiden seurauksena. Maassa on tehty päätös 60-80 Gripen E-hävittäjän hankinnasta. Nyt tilattuja hävittäjiä on 60, joiden lisäksi Ruotsi jatkaa Gripen C/D -hävittäjiensä käyttöä.

Kyseisen päätöksen seurauksena Ruotsilla olisi vuonna 2035 käytössä kaikkiaan 100 Gripen C/D/E -hävittäjää.

Jos Suomen hankinta osuisi Gripeniin ja konemäärä säilyisi nykyisten Hornetien tasolla olisi kahden maan yhdessä toimivien ilmavoimien Gripen-hävittäjien määrä yhteensä jo 160 koneen paikkeilla. Yhteiskäytössä se olisi melkoinen resurssi.

SWC_Johansson_1"Saabilla on pitkä historia Suomessa ja se jatkuu pitkälle tulevaisuuteen. Olemme kasvava yhtiö ja Suomi on tärkeä maa, jossa on osaamista. Kyvykkyyksien luominen Suomeen on tärkeää", avasi Saabin toimitusjohtaja Micael Johansson.

 Saab on jo investoinut tuotekehityshankkeisiin Suomessa ja oman Tampereen teknologiakeskuksen lisäksi yhteistyössä Aalto yliopiston kanssa on käynnissä kymmenkunta hanketta mikroaalto- ja tekoälyteknologioiden parissa.

"Laajenemme kansainvälisesti ja meillä on 100 miljardin kruunun tilauskirja. Investoimme vuosittain 20-25 prosenttia tuotekehitykseemme ja aiomme pysyä huipulla kaikissa järjestelmissä", jatkoi Johansson.

Saab aloitti 1937 lentokonetehtaana ja on toimittanut yli 80 vuoden aikana reilut 5500 lentokonetta. Pieni Ruotsi on edelleen mukana ensilinjan hävittäjävalmistuksessa. Siihen kykenee vain kourallinen maita koko maailmassa.

Nykyisin Saab on jo paljon muutakin kuin lentokonetehdas. Yhtiön valikoimassa on laajasti tuotteita sukellusveneistä hävittäjä- sekä ohjusjärjestelmiin. Uusimmat ilmailupuolen tuotteet ovat GlobalEye -monitoimivalvontakoneohjelma sekä yhdessä Boeingin kanssa kehitetty T-7A RedHawk-suihkuharjoituskone Yhdysvaltain ilmavoimille.

SWC_Johansson_leadtimes_2"Olemme monia kilpailijoitamme tehokkaampia. Uskomme vahvasti sensoreiden ja avioniikan integrointiin ja eri järjestelmien väliseen toimintaan. Olemme todistaneet, että voimme viedä läpi useita suuria hankkeita samanaikaisesti. Gripen E kehitettiin Ruotsille ja Brasilialle viidessä vuodessa, T-7A yhdessä Boeingin kanssa kolmessa vuodessa ja GlobalEye 2,5 vuodessa. Liikumme nopeasti ideasta tuotantoon", sanoi Johansson.

GE_frombehind"Suomi on mukana Gripenin ja GlobalEyen tulevaisuuden kehitystyössä, jos tulemme valituiksi. Näin on mahdollista saada lentokoneista enemmän irti pitkällä aikavälillä. Me olemme sitoutuneita Suomeen", jatkoi Johansson.

Hävittäjäkoneen osalta Johansson lupaa Saabin Gripenin olevan todellinen vaihtoehto myös tulevina vuosikymmeninä. Hävittäjän järjestelmät ovat nopeasti päivitettävissä, kun lentokriittiset järjestelmät ovat erillään taktisista järjestelmistä. Näin päivitykset onnistuvat nopeasti ja ne voidaan toteuttaa omassa maassa. Ison-Britannian kanssa tehtävissä tulevaisuuden kehityshankkeissa on omat hyötynsä, kun uusia järjestelmiä voidaan ottaa käytöön Gripeneissä ja GlobalEyessä.

SWC_Johansson_3"Emme tarjoa vain tukea vaan myös tiedon ja osaamisen siirtoa Suomeen teollisuuden käyttöön. Kaikki tieto siirtyy eikä Suomella olisi ns. black boxeja joihin se ei pääsisi käsiksi", täsmensi Johansson.

"Valinta tarkoittaisi Suomelle omaa järjestelmäkeskusta, koelentokeskusta sekä elektronisen sodankäynnin keskusta. Panostusta tulisi entistä enemmän. Suomen yliopistoiden osaaminen on korkealla ja haluamme jatkaa uuden teknologian kehittämistä", päätti Johansson.

SWC_Skogberg"Kävimme vuoden 2020 aikana läpi intensiivisen evaluointivaiheen. Nyt hienosäädämme tarjoustamme, joka sisältää suuren määrä Gripen E/F-hävittäjiä sekä GlobalEye AEW&C -koneita. Mukana on myös tehtäväjärjestelmiä, merkittävä asepaketti ja teollisen yhteistyön hankkeita sekä kansallinen itsenäisyys", raotti Saabin Suomen HX-kampanjajohtaja Magnus Skogberg.

"Gripen on todellinen valttikortti, monitoimihävittäjä kykenee kaikkiin tehtäviin. Se on suunniteltu vastaamaan alueen uhkakuviin ja rakentuu uusimman teknologian varaan. Gripen on varma sijoitus tulevaisuuteen", jatkoi Skogberg.

SWC_EAJPLADM"Toimintaympäristö on haastava ja siellä on tehokkaita Venäjän järjestelmiä kuten ilmavalvontatutkia ja ilmatorjuntajärjestelmiä. Häiveteknologia ei riitä. Gripenin kanssa etuna on paremmat aktiiviset ja passiiviset sensorit ja järjestelmät, joista osa toimii pidemmän matkan päähän ja osa koneen ympäristössä. Ohjaajan ja koneen välinen käyttöliittymä antaa paljon tukea päätöksentekoon ja lentäjä voi keskittyä lentämiseen. Yksi merkittävä uutuus on Suomellekin tarjottava ja Tampereen teknologiakeskuksessa kehitettävä LADM-häirintäohjus", sanoi Skogberg.

Skogberg totesi Gripenin sisältävän viimeisintä tarjolla olevaa teknologiaa. Maailma kuitenkin muuttuu ja niin muuttuvat uhkakuvatkin. Gripeniä voidaan Skogbergin mukaan päivittää tätä ajatusta vasten hyvinkin nopeasti jopa päivissä tai viimeistään viikoissa.

GlobalEye_Skogberg "Gripenin päivitettävyys takaa suorituskykyjen ylläpidon ja sekä pitää ne operatiivisten tarpeiden tasalla. Se on valmistettu tulevaisuutta ajatellen", täsmensi Skogberg.

"Gripen on valmis taisteluun ja se on nopeasti huollettavissa. Keskimääräinen vikaantumisaika on yhdeksän tuntia ja keskimääräinen korjausaika on kolme tuntia. Se takaa hävittäjien saatavuuden ja ilmaan saadaan paljon hävittäjiä silloin ja siellä missä niitä tarvitaan", jatkoi Skogberg.

SWC_GE_warningtimeGlobalEye-monitoimivalvontakoneen Skogberg puolestaan kertoi olevan Saabin yli 60 vuotisen tutkateknologiaosaamisen huipennus ja valvontakoneen olevan tärkeä kaikilla osa-alueilla. Ilmaan nostettu tutka-antenni tuo lisäaikaa jopa 20 minuuttia ennen ensi-iskua. Lisäksi se paikkaa merkittävästi maassa olevian tutka-antennien katvealueita.

SWC_GE_rangeMyös hävittäjien turha partiointitarve vähenee, kun valvontakone näkee laajasti koko ilmatilan tapahtumat jopa yli 550 kilometrin etäisyydeltä ja matalien korkeuksien osalta jopa yli 450 kilometrin päästä. Koko alue voidaan kattaa tutkavalvontakyvyllä, jota tukee vielä GlobalEyen pitkä, yli 11 tunnin toiminta-aika.

Myös häiveteknologian edut vähenevät tutka- ja sensoriteknologian kehittyessä.

"Ei ole olemassa täydellistä häiveteknologiaa vaan sen sijaan kyse on pienestä tutkapoikkipinta-alasta. Sensitiiviset kokeemme osoittavat miten pieni maali nähdään jo kaukaa. Jos se on ns. häiveteknologiaa niin GlobalEye näkee sen", avaa Skogberg aihetta.

SWC_Magnus_matchTeollisen yhteistyön osalta Skogberg kertoo Suomeen siirtyvän kaiken tarvittavan tiedon ja resurssien. Pääosin neuvotteluita on käyty Puolustusvoimien strategisten kumppaneiden Patrian ja Instan kanssa, mutta kaikkiaan mukana on ollut yli 20 yhtiötä alihankkijoineen. Jo nyt Saabilla on käynnissä Suomessa yhdeksän teollisen yhteistyön hanketta.

"Kukaan ei voita meitä kustannusten puolesta ja tarjoamme myös enemmän operatiivisia kykyjä. Ajoitus on hyvä. Tarjoamme uusinta teknologiaa ja pitkää sitoutumista Suomeen", sanoi Skogberg.

SWC_kustannuksetKustannusten osalta Skogberg totesi Gripeneiden ja GlobalEyen operoinnin onnistuvan selvällä marginaalilla annetun 250 miljoonan euron vuosittaisten kustannusten alapuolella.

Lisäksi varattu kahden miljardin euron rahoitus tulevaisuuden kykyjen rakentamiseen tarjoaa todellista uusien suosituskykyjen mahdollistamista.

 

Suomi valitsee kriiteerit täyttävistä vaihtehdoista suorituskykyisimmän

HX_kandikuvaSuomen Ilmavoimat odottaa vastaanottavansa HX-hankkeessa kilpailukykyiset BAFO-tarjoukset (Best And Final Offer) kaikilta viideltä hävittäjävalmistajalta.

Ruotsalaisen Saabin lisäksi Suomen vaihtoehtoina ovat USA:sta Lockheed Martin F-35A sekä Boeing F/A-18E/F Super Hornet ja EA-18G Growler -elektronisen sodankäynnin kone ja yhteiseurooppalainen Eurofighter Typhoon sekä ranskalainen Dassault Rafale.

Valmistajien odotetaan toimittavan tarjouksensa Suomelle 30. huhtikuuta 2021 mennessä.

HX_paatoksentekoKyseiset tarjoukset arvioidaan HX-hankkeen päätösmallin mukaisesti valintapäätösesityksen muodostamiseksi. Läpäistyään huoltovarmuutta, teollista yhteistyötä ja kustannuksia koskevat päätösalueet pääsee valmistajan tarjous sotilaalliseen suorituskykyarviointiin.

Puolustusvoimien esitys valittavasta kokonaisjärjestelmästä perustuu suorituskyvyn arviointiin sotapelissä sekä arvioon tulevaisuuden kehityspotentiaalista.

HX-hankintapäätöksen tekee valtioneuvosto puolustusministeriön esityksestä loppuvuodesta 2021. MH