Valtioneuvosto valtuutti vuonna 2004 laaditun Puolustusvoimien iskukykytutkimuksen pohjalta Ilmavoimat luomaan McDonnell Douglas (Boeing) F/A-18 Hornet C/D -hävittäjille kaikkien puolustushaarojen taistelua tukevan ilmasta maahan -toimintakyvyn.
Lisäksi Ilmavoimille on hankittu pitkän kantaman AGM-158 JASSM -rynnäkköohjuksia (Joint Air-to-Surface Stand-off Missile). Kyseessä on pitkän kantaman ilmasta-maahan täsmäohjus, jonka stealth-ominaisuudet tekevät siitä heikosti tutkassa näkyvän. Noin 1000 kiloa painavan aseen kantomatka on 370 kilometriä. Siinä on GPS- ja inertiasuunnistus sekä lämpökameran avulla toteutettu maaliin hakeutuminen. JASSM-ohjuksissa ja JSOW-liitopommeissa on laukaisun jälkeen avautuvat siivet, jotka pidentävät niiden kantamaa.
Ohjus on myös sovitettu ainoana aiempana vientikauppana Australian ilmavoimien F/A-18A/B-hävittäjiin. Luvassa on käyttö uusissa Lockheed Martin F-35 Lightning II -koneissa. Uuden aseistuksen vaatimat asennus- ja muutostyöt sekä ohjelmistopäivitykset käynnistettiin Patria Aviationin Jämsän Hallin tehtaalla vuonna 2012 osana Hornetien toista elinkaaripäivitystä eli Mid-Life Update 2:ta (MLU 2). Päivitetyn Hornetin lopullinen MLU2 SCS-ohjelmisto (System Configuration Set) mahdollistaa myös JASSM-ohjusten käyttöönoton. Kaikkiin Ilmavoimien 62 Hornetiin tehtävä sarja-asennustyö on edennyt aikataulussa. Viimeisen koneyksilön on määrä valmistua tuotantolinjalta vuoden 2016 lopulla. MLU2:ssa Hornetit saavat mm. Saab BOL -harhamaaliheittimet (soihtu/silppu-kasetit) ja Northrop Grumman AN/AAQ-28(V) Litening -maalinosoitussäiliöt.
Ilmavoimat lensi MLU2-hankkeen ilmasta-maahan -kykyyn liittyen kovien JDAM-pommien koepudotuksia 8.-12. kesäkuuta 2015 Rovajärven ampuma-alueella Lapissa. Testiviikon aikana kesäkuussa pudotettiin useita Boeingin valmistaman JDAM-pommin versioita: GBU-38, GBU-32 ja GBU-31 (Guided Bomb Unit). Kuvassa yllä Hornetin vierellä on GBU-31:n ja GPU-38:n harjoitusversiot (sininen pommirunko, harmaa JDAM-ohjausosa). Käytännön syistä JASSM-rynnäkköohjuksen integraatiotyö voidaan tehdä vain asejärjestelmän valmistajamaassa Yhdysvalloissa. Suomalaisosasto toimii Yhdysvalloissa vuoden 2017 syyskuuhun asti.
Sieltä löytyy mahdollisuus koelaukaista ohjus tarvittavilla laitteistoilla instrumentoidulle maalialueelle (kuvassa oikealla JASSM hakeutumassa kohteeseensa). Lockheed Martin kertoi jo joulukuussa 2012 sopineensa ohjuksen integroinnista suomalaisiin Hornet-koneisiin. Yhtiön mukaan Suomen JASSM-hanketta johtaa US Navy yhdessä USAF:n, Lockheed Martinin ja Ilmavoimien kanssa. Ilmavoimien koelento-osasto, johon kuuluu reilut kymmenen henkilöä, tukeutuu Yhdysvaltain merivoimien lentokaluston aseiden tutkimus- ja kehitystyöstä vastaavan Naval Air Weapons Stationin China Lake -tukikohtaan Kaliforniassa. Kentällä sijaitsee US Navyn Naval Air Warfare Center Weapons Division. Hornetit lentävät Kaliforniaan Ilmataistelukeskuksen Koelento-osastosta Pirkkalasta. Koneilla tehdään China Lakessa koelentoja ja kokeita, joilla todennetaan JASSM:n toimivuus suomalaisten Hornetien aseena. Samaten varmistetaan ohjuksen yhteensopivuus F/A-18C/D:n ohjelmistojen ja järjestelmien kanssa. Ilmavoimien Hornet-kalusto sai rajoitetun operatiivisen ilmasta maahan -kyvyn vuoden 2016 alussa. Täysi toimintakyky saavutetaan vuonna 2018. T.T. Päivittynyt: korjattu Koelentokeskuksen nykyiseksi nimeksi Ilmataistelukeskuksen Koelento-osasto.
|
|||