Tiedon puute voi olla kohtalokasta harrasteilmailussa

OTKES_Ismo_AaltonenJo seitsemän ihmishenkeä on menetetty viime ja kuluvan kesän neljässä ultrakoneiden onnettomuudessa. Viimeisen reilun vuoden aikana pienkoneturmissa on Suomessa kuollut 13 ihmistä. Suurin yhteinen tekijä on lentäjän virhe ja puutteelliset tiedot käytetyn ilma-aluksen ominaisuuksista. Ultrakoneiden lento-ohjekirjat eivät kerro tarpeeksi koneiden ominaisuuksista.

Suomen onnettomuustutkintakeskuksen ilmailuonnettomuuksien johtava tutkija Ismo Aaltonen on huolestunut koneiden lento-ohjekirjojen puutteellisista sisällöistä ja niiden aiheuttamista puutoksista lentäjien tiedoissa ilma-aluksensa ominaisuuksista. Eri koneiden lentokäsikirjoissa on eroja mutta parantamisen varaa jää kaikille.

Ultrakevyiden lentokoneiden lentokäsikirjat eivät kerro välttämättä mitään sakkauksesta ja sen lähestymisen oireista. Yleensä koneissa ole lainkaan sakkausvaroitusjärjestelmää. Lentokäsikirjoissa esitetyt sakkausnopeudetkaan eivät välttämättä pidä edes paikkaansa. Haasteita lisäävät myös maksimipainojen ylitys , jonka myötä sakkausnopeus kasvaa entisestään.

"Jyrkkien 2 G:n kaartojen tekeminen kasvattaa sakkausnopeuden 1,4 kertaiseksi ja ylipaino vielä sitäkin suuremmaksi. Sitten ollaankin tilanteessa, jossa sakkausnopeus on yli 100 km/h", sanoo Aaltonen Suomen vesi- ja suksilentoyhdistyksen Hauho Fly in -tapahtumassa.

Kolmessa ultraonnettomuudessa on tutkinnan mukaan lennetty minimilentokorkeuksien alapuolella ja päädytty sakkaukseen; tosin yksi tapahtui heti lentoonlähdön jälkeen.

"Virheen korjaamiseen ei jää aikaa, kun ei ole marginaaleja", kommentoi Aaltonen.

Myös vesilentämiseen tarvittavien kellukkeiden asentamisen jälkeiset muutokset vaikuttavat lento-ominaisuuksiin sekä sakkausnopeuteeen mutta asioista ei kuitenkaan kerrota koneiden lentokäsikirjoissa.

Vaikka onnettomuuksia on nyt tapahtunut runsaasti ovat koneet turvallisia oikein käytettynä ja oikeanlaisen säätilan vallitessa.

"Tieto pitäisi saada lentäjille, sillä nyt syyt onnettomuuksiin löytyvät sauvan ja penkin välistä. Tämä olisi jopa lisäkoulutusvaatimuksia tärkeämpää", sanoo Aaltonen.

"Taivaalle ei myöskään ole pakko mennä kelissä kuin kelissä", muistuttaa Aaltonen.

 

Kertauslennot ja yhteisöllinen toiminta lisäävät turvallisuutta

Lentokerhot tarjoavat keväisin lentokauden alkaessa mahdollisuuksia kertauskoululentoihin, jolloin pitkän talvikauden jälkeen pääsee taivaalle opettajan kanssa. Kertauslennolla asiat käydään läpi ja lentokausi saa mukavan alun.

"Esimerkiksi Jukolan pilotit Hyvinkäältä varaa keväisin viikonloppuja jolloin lennonopettajat ovat saatavilla koululennoille. Mahdollisuus on otettu erittäin hyvin vastaan", päättää Aaltonen.

SIL_Tapio_Pitkanen_1Myös Suomen ilmailuliiton puheenjohtaja Tapio Pitkänen korostaa yhteisöllisen toiminnan olevan tärkeä osa ilmailua.

SIL tukee lentokerhoja lentoturvallisuusseminaarien järjestämisessä, joka on yksi keino lisätä tietoa harrastajien keskuudessa.

"Usein tuntuu, että riittävät tiedot ja taidot puuttuvat", kommentoi Suomen ilmailuliiton puheenjohtaja Tapio Pitkänen.

Lue myös:

Blogi: Hauho Splash-In -perinteinen vesikonetapahtuma kokosi ilmailijat Ilorantaan