”Rajat ylittävän matkustajaliikenteen kasvu on ollut hurjaa. Prosentuaalinen kasvu on ollut suurempaa kuin koskaan aiemmin”, kommentoi Helsingin rajatarkastusosaston päällikkö Jussi-Pekka Tanninen.
Lentoasemalta on tarjolla lentoja Aasiaan jo lähes 20 kohteeseen, joka tarkoittaa aikataulukaudesta riippuen 90-100 viikkovuoroa. Lännen suuntaan Atlantin taa kohteita on kolmesta seitsemään ja viikkovuoroja 10-15. Sen lisäksi Lähi-Idässä lennetään 2-3 kohteeseen. Euroopassa on lukuisia non-schengen-kohteita ja yhden vuorokauden aikana Helsinki-Vantaalla on noin 50 non-schengen-alueelle lähtevää lentoa. ”Ulkorajaliikenne kasvaa kovempaa vauhtia kuin kokonaismatkustajamäärä”, jatkaa Tanninen.
Kasvuennusteita on jouduttu rukkaamaan ylöspäin ja 20 miljoonan vuosittaisen matkustajan raja ylitetään mahdollisesti jo kuluvan vuoden aikana mutta viimeistään 2019. Pidemmän vuoteen 2035 saakka menevän ennusteen mukaan Helsinki-Vantaalla olisi jo huimat 35 miljoonaa vuosittaista matkustajaa.
Vahvistamattoman tilaston mukaan ulkorajatarkastuksia tehtiin Helsinki-Vantaalla jo yli 5,2 miljoonaa kertaa. Vuoden 2018 osalta kasvuluvut ovat ennusteiden mukaan vähintäänkin vastaavat, sillä puhutaan jopa 15 prosentin kasvusta.
Rakennustyöt tehdään suojaseinien takana, joten ne eivät vaikuta oleellisesti rajatarkastuksen toimintaan tai matkustajien kulkuun. Muutoksia tehdään passintarkastus- ja automaattilinjojen sijainteihin ja toimitiloissa tehdään pääosin normaaleja huonetilajärjestelyitä.
Kyseessä on viimeisin hanke Finavian Helsinki-Vantaan lentoaseman yli 900 miljoonan euron kehityshankkeessa. Kokonaiskustannusarvio on yli 15 miljoonaa euroa. Alustavat työt ovat jo käynnistyneet.
Rajavartiolaitos uskoo vuoden 2018 kasvusta selvittävän nykyresursseilla ja uusi laajennus on tulossa käyttöön vuoden 2019 aikana. ”Selviämme vuoden 2018 kesän paineesta nykyisillä ja suunnitelluilla lisäresursseilta. Tulevana kesänä Helsinki-Vantaalla nähdään jälleen tilapäisesti paikalle komennettuja vahvistuksia”, sanoo Tanninen.
Ruuhkahuiput kulkevat selkeästi Finnairin lentojen aaltorakenteen mukaisesti ja saapuvien sekä lähtevien lentojen vaikutus rajan ruuhkautumisesssa näkyy selkeästi iltapäivän Aasian aallon osalta.
Nykyisin ulkorajatarkastuksiin on käytettävissä lähtevien lentojen osalta 16 manuaalista passintarkastuslinjaa ja 15 automaattilinjaa. Saapuville lennoille tarjolla on kahdessa kerroksessa yhteensä 22 manuaalista passintarkastuslinjaa ja 20 automaattilinjaa.
”Tällä hetkellä suunnittelupöydällä on piirroksia, joissa lähtevällä puolella on 24-26 manuaalilinjaa ja 20-24 automaattista linjastoa. Saapuvien puolella yläkertaan on piirretty 25-26 manuaalista linjaa ja 20 automaattista linjaa. Eniten työtä on edessä vielä alemman kerroksen suunnitelmien kanssa, jossa yksityiskohtia vielä viimeistellään. Suunnittelu on siis jo varsin pitkällä”, jatkaa Tanninen. Myös automaattisten rajatarkastuslinjastojen käyttömäärät ovat kasvaneet viime vuosina 50 prosentilla. Ne tukevat osaltaan matkustajaliikenteen kasvun kehitystä ja niiden avulla voidaan hallita jonoutumista ulkorajalla. Helsinki-Vantaalle on vielä nykyisinkin käytössä Euroopan suurin määrä rajatarkastuslaitteita.
Rajatarkastusautomaattien osuus ulkorajatarkastuksista oli lähes kaksi miljoonaa. Yhden miljoonan automaattitarkastuksen raja ylitettiin vuonna 2016. Kasvuennusteissa puhutaan jopa 15 prosentin kasvusta joten kuuden miljoonan raja voidaan ylittään jo vuonna 2018. Vuoden 2019 aikana ennustetaan ylitettävän jo 6,5 miljoonan vuosittaisen ulkorajatarkastuksen määrä. ”Olemme tehneet oikeita ratkaisuja automatisoinnilla. Uusi laitesukupolvi on tulossa käyttöön ja jatkossa entistä useampi suomalainenkin halutaan automaattilinjastojen käyttäjiksi. Rajatarkastus kestää automaattilinjalla keskimäärin 23,7 sekuntia, kun manuaalitarkastus kestää EU-passilla noin puoli minuuttia ja viisumipassilla noin minuutin”, avaa Tanninen.
”Asennamme uusiin tiloihin suoraan uutta tekniikkaa ja alkuvaiheessa käytössä on vähintään tarvittava minimimäärä laitteita. Käynnissä on myös EU-tasoinen ns. Smart Borders -hanke, jonka myötä jokainen matkustaja olisi samassa järjestelmässä. Se voisi olla käytössä mahdollisesti jo vuonna 2020. Se voi mahdollisesti tuoda mukanaan jo kolmannen sukupolven rajatarkastusautomaatit”, kertoo Tanninen. Rajavartiolaitoksella on jo nykyisin käytössä yhteiseurooppalaisia tietojärjestelmiä ja rekistereitä. Tulevan Smart Borders -hankkeen keskeisin muutos on se, että jokainen matkustaja on reaaliaikaisesti yhteiseurooppalaisessa järjestelmässä rajanylitystietoineen ulkorajatarkastuspaikasta riippumatta. ”Muutos näkyy matkustajalla mm. siten, että passien leimaamisesta voidaan luopua ja järjestelmä alskee automaattisesti oleskeluajan Schengen-alueella. Ratkaisu saattaa tuoda mukanaan vielä joitain lisävaatimuksia rajatarkastusautomaateille”, avaa Tanninen.
Helsinki-Vantaalla toimivat Helsingin rajatarkastusosaston lisäksi myös rikostorjuntayksikkö sekä vartiolentolaivue. Rajavartiolaitoksen kokonaisvahvuudesta toimii Helsinki-Vantaalla nykyisin jo reilusti yli 10 prosenttia henkilöstöstä. ” ”Valtaosa kasvusta toteutetaan rekrytoimalla ja kouluttamalla uutta henkilöstöä. Rekrytointi on jatkuvaa ja rajavartijan peruskursseja on käynnissä koko ajan”. Matkustajamäärien lisäksi Rajavartiolaitoksen työvoimatarvetta on kasvattanut myös muuttunut turvallisuustilanne. Rajavartiolaitoksen tehtävänä Helsinki-Vantaalla on rajaturvallisuudesta huolehtimisen lisäksi myös muut turvallisuuteen liittyvät asiat PTR-yhteistyössä eli Poliisin ja Tullin kanssa. Muuttunut turvallisuustilanne on vaikuttanut suoraan myös rajatarkastuksiin, joita tiukennettiin merkittävästi keväällä 2017 myös EU-kansalaisten osalta. MH Päivitys 3.1 klo 19.30: Tarkennettu Helsinki-Vantaalta lähtevien non-schengen lentojen määrää. Lue myös:
|
|||
