Vuonna 2016 Rajavartiolaitoksen Helsingin tukikohdassa otettiin käyttöön kaksi uutta jokasään keskiraskasta Airbus Helicopters H215 Super Puma -meripelastushelikopteria, minkä johdosta meripelastuskyky Etelä-Suomessa myös vaikeissa olosuhteissa kehittyi merkittävästi. Lisäksi Turun tukikohdan kolmen vanhemman Eurocopter (Aérospatiale) AS332L1 Super Puma -helikopterin modernisointihanke H215-standardiin on parhaillaan käynnissä. Rajavartiolaitoksen helikopterikaluston suorituskyvyn olennainen parantuminen on johtanut siihen, että helikopteri voi pääsääntöisesti nousta ilmaan ja lähteä tehtävään riippumatta siitä, onko tukikohdassa lennonjohtoa vai ei. Vaikeimmissa sääolosuhteissa voidaan tehtävästä palatessa joutua tukeutumaan varakenttiin Tukholmassa, Tallinnassa, Tampereella tai Helsingissä. Erittäin huonoissa näkyvyysolosuhteissa lentotoiminta voi joka tapauksessa estyä kokonaan. Meripelastustoiminta on kokonaisuus, missä lentotoiminta on yksi osa. Monet tehtävät on järkevää hoitaa alus- tai venekalustolla. Turun lentoaseman lennonjohdon öinen aukiolo ei ole kriittinen tekijä meripelastuksen tai sairaankuljetusten kannalta. Vaikka öisestä lennonjohdosta luovutaan, helikopteri lähtee tehtävään lähes kuten ennenkin. Rajavartiolaitoksen vuosille 2013 - 2017 ajoittuvan ja 28 miljoonan euron suuruisen sopeuttamisohjelman toimeenpano on lähes päätöksessä. Sen lisäksi parhaillaan suunnitellaan uutta noin 15 miljoonan euron sopeuttamisohjelmaa vuoteen 2020 saakka. Turun tukikohdan lennonjohtopalveluista luopuminen on osa näitä välttämättömiä säästötoimenpiteitä. Sisäministeri Paula Risikon aloitteesta käydään alueellisten toimijoiden kesken keskustelua Turun lentoaseman ja sen palvelujen varmistamiseksi.
|
|||
