Pohjoismaiden lentävä henkilökunta vaatii vastuullisia pohjoismaisia ministereitä varmistamaan, että tulevat ilmailun työ- ja lepoaikamääräykset ovat turvallisia sekä perustuvat tieteellisiin ja lääketieteellisiin tutkimuksiin. Lue lisää » |
|||
Lue lisää » |
|||
Lue lisää » |
|||
Lue lisää » |
|||
Lue lisää » |
|||
Lue lisää » |
|||
Lue lisää » |
|||
Lentäjän väsymys on myötävaikuttanut arviolta jopa viidennekseen kuolemaan johtaneista onnettomuuksista. Esitys EU:n uusien ilmailumääräysten työ- ja lepoajoista tulee entisestään pahentamaan tilannetta. Lentäjien aktiivisesta kampanjoinnista huolimatta Euroopan komissio, Euroopan ilmailuturvallisuusvirasto EASA ja eurooppalaiset ministerit eivät tunnusta väsymystä ehkäisevien lakien tärkeyttä. Eurooppalaisia lentäjiä edustava European Cockpit Association ECA haluaa ministerien ymmärtävän, millaisen riskin matkustajaturvallisuudelle liian löysät työaikalait ja niiden seurauksena taivaalla lentävät kuolemanväsyneet lentäjät aiheuttavat. Lue lisää » |
|||
Työ- ja lepoaikamääräykset ovat useassa yhtiössä ainoa peruste työvuorojen määräämiselle. Euroopan lentäjien kattojärjestö ECA on aloittanut kampanjan tieteellinen tutkimuksen mukaan saamiseksi työ- ja lepoaikarajoituksiin. Lentäjät pelkäävät, että EU:n muutokset saattavat viedä määräyksiä vaarallisempaan suuntaan. Lainsäätäjiltä on unohtumassa tärkein: lentomatkustajien turvallisuus. Lue lisää » |
|||
Kaksoistornien sorruttua 11.9.2001 Yhdysvaltain ilmatila suljettiin ja kaikki koneet määrättiin laskeutumaan välittömästi lähimmälle kentälle. Vaikean ja ennen kokemattoman päätöksen takana oli yksi mies, USA:n liittovaltion ilmailuviranomaisen (FAA) kansallisista operaatioista vastaava johtaja Ben Sliney, joka vierailee nyt Helsingissä Suomen Lentäjäliiton (FPA) ja Suomen Lennonjohtajien Yhdistyksen (SLJY) kutsumana. Lue lisää » |
|||



Euroopan lentoturvallisuusvirasto EASA on tänään julkaissut lopullisen ehdotuksensa uusiksi työ- ja lepoaikamääräyksiksi lentäjille ja matkustamohenkilökunnalle. Ehdotus ei tuo kaivattua parannusta lentoturvallisuuteen, millä saattaa olla ikäviä seurauksia eurooppalaisille matkustajille.
Suomen lentäjäliiton FPA:n turvatoimikunnan puheenjohtaja Hannu Korhosen mukaan Air Francen lennon 447 onnettomuus on erittäin monimutkainen kokonaisuus. Ongelmaketju alkoi teknisestä viasta jota pahensi ongelma ihmisen ja automaation välisessä rajapinnassa.
Pariisissa äskettäin pidetyssä kansainvälisen lentäjäjärjestön IFALPAn vuosikokouksessa kiinnitettiin vakavaa huomiota lentäjien huononnettuihin työoloihin lentoyhtiöiden kiristyneessä taloustilanteessa. Eurooppalaisissa, ja jopa pohjoismaisissa, lentoyhtiöissä yleistyy käytäntö, joka vie lentäjien työehtoja noin sata vuotta ajassa taaksepäin.
Lentoyhtiöiden eurooppalainen trendi palkata lentäjät yrittäjinä tai henkilöstövuokrausyhtiön kautta on yleistynyt. Suomessa lentää jo nyt yhtiöitä, joissa ei ole virallisia työntekijöitä. Lentotyö tehdään ulkomaisen henkilövuokrausyrityksen kautta joko yrittäjänä tai muulla sopimuksella. Suomessa on 150 työtöntä lentäjää samaan aikaan, kun Suomessa operoivat yhtiöt palkkaavat ulkomaisia lentäjiä tekemään suomalaista lentotyötä.
Eurooppalainen lentäjäyhteisö suruliputtaa kolme vuotta sitten Yhdysvalloissa sattuneelle Colgan Airin onnettomuudelle, joka johtui lentäjien väsymyksestä. Onnettomuuden seurauksena työ- ja lepoaikamääräyksiä muutettiin Yhdysvalloissa väsymyksen vähentämiseksi, mutta eurooppalainen lainsäädäntö laahaa jäljessä.Viimeaikaiset kohu-uutiset halpalentoyhtiöiden lentäjien työoloista ovat meille eurooppalainen huutomerkki: äärimmilleen kiristetyillä työehdoilla lentävät lentäjät eivät ehdi levätä. Ilmiö koskettaa kaikkia lentoyhtiöitä, myös Suomessa.
Lisääntynyt lentokoneiden laserhäirintä uhkaa lentoturvallisuutta. Laser voi aiheuttaa lentäjille jopa kymmeniä sekunteja kestävän välähdyssokeutumisen. Ohjaamon ikkuna voi levittää kapean lasersäteen laajaksi, koko näkökentän peittäväksi valomassaksi. Lähestyminen, lasku ja lentoonlähtö ovat lennon kriittisiä vaiheita, jolloin lentäjän on pystyttävä reagoimaan nopeasti. Häiriötön näkökyky on tällöin välttämätön. Laserin aiheuttama sokaistuminen on äkillinen ja odottamaton tilanne, johon lentäjän ei tulisi joutua, ja johon on mahdotonta varautua ennalta. Laserin käyttö lentokonetta kohti voi pahimmillaan johtaa koneen hallinnan menettämiseen ja aiheuttaa lento-onnettomuuden.