Kaikki Puolustusvoimien puolustushaarat olivat valmiudessa lennokkitorjuntaan perjantaiaamuyöllä 15. toukokuuta 2026. Puolustusvoimat on ollut tehostetussa valmiudessa lähialueen aktiivisen lennokkitoiminnan seurauksena ja tarvittavat toimet saatiin viranomaisyhteistyöllä käyntiin nopeasti. Poikkeuksellinen tilanne vaatii poikkeuksellisia toimia. Tällä kertaa lennokkeja ei kuitenkaan harhautunut Suomen ilmatilaan.

 Puolustusvoimat sai varhain aamuyöllä hieman ennen kello 01.00 tiedon Suomeen mahdollisesti harhautuvista droneista. Kyse oli Ukrainan lähettämistä lennokeista, joiden kohteet sijaitsevat venäjällä. Puolustusvoimat tehosti toimintaansa välittömästi Suomen ilmatilan koskemattomuuden ja kansalaisten turvaamiseksi.

Valmiutta tehostettiin mm. ilmavalvonnan henkilöstön lisäämisellä, hävittäjäpäivystyksen tehostamisella sekä maavoimien helikoptereiden ja Merivoimien alusten käytön tehostamisella. Myös Rajavartiolaitos tehosti valmiuttaan. Valmiuden tehostaminen kuului ja näkyi pääkaupunkiseudun yllä ja merialueella. 

Lennokkien aiheuttama vaara arvioidaan kussakin tapauksessa perusteellisesti ennen kuin väestön varoittamisesta ja torjuntatoimista päätetään. Tehtyjen toimien taustalla oli tällä kertaa lennokkien arvioitu suuri määrä, lentosuunta, lentokorkeus ja nopeus sekä niiden arvioitu kuorma. Näiden arvioiden perusteella päätettiin ryhtyä tarvittaviin toimiin vaikka ne aiheuttavat yhteiskunnassa häiriöitä.

Mahdollinen harhautuvien lennokkien kohdealue olisi arvioiden ollut Helsingin ja Porvoon alue. Siellä sijaitsee mm. Kilpilahden jalostamoalue. Vastaavat kohteet venäjällä ovat olleet ukrainalaislennokkien maaleina. Noin kello 02.25 aktivoitiin tilapäinen rajoitusalue Helsingin itäpuolelle mahdollistamaan torjuntatoimia. Hieman ennen kello 03.00 annettiin tilannekuva viranomaisille.

Riskiarvion perusteella pelastustoimi antoi vaaratiedotteen Uudenmaan alueelle kello 03.54. Helsinki-Vantaan lentoliikenne ja Suomenlahden meriliikenne reititettiin uudelleen.

Riskien ollessa korkeat tehtiin päätös ottaa käyttöön väliaikainen ilmailun rajoitusalue Helsinki-Vantaan lähestymisalueella kello 04.00, jotta saataisiin paremmat edellytykset lennokkien torjuntaan. 

Ensimmäisen tilannekuvan mukaan perusteella oli arvio että kello 04.00-07.00 olisi ollut se hetki milloin lennokit harhautuvat Suomeen, jos ne harhautuvat. Tuolloin hävittäjät olivat jatkuvasti ilmassa, helikopterit toimintavalmiudessa, ja Merivoimien alukset Helsingin tuntumassa valmiina torjuntatoimiin. Kaikki käytössä oleva valvontakalusto oli kohdennettu alueelle. Kello 07.00 jälkeen toimet purettiin asteittain. Vaaraohi tiedote annettiin kello 07.06.

"Toimilla haluttiin varmistaa sivullisten turvallisuus sekä Suomen alueelle mahdollisten lennokkien torjuminen niin turvallisesti kuin se rauhan aikana on mahdollista", sanoi Puolustusvoimien operaatiopäällikkö Kari Nisula.

"Arvioitiin aikaisempaa suurempi riski, että muutamia aikaisempaa suurempia droneja suuremmassa räjähdelastissa voisi harhautua Suomeen", avasi Ilmavoimien komentaja Timo Herranen päätösten taustoja.

"Meillä oli täysi valmius ryhtyä tarvittaviin toimiin. Tilanteen salliessa ja torjuntaedellysten täyttyessa aluevalvontalain 33 ja 34 pykälien perusteella kyky käyttää tulta", jatkoi komentaja Herranen.

QRA-tehtäviä (Quick Reaction and Alert) päivystävät F/A-18 Hornet -hävittäjät on aseistettu AIM-9X Sidewinder- ja AIM-120 AMRAAM-ilmataisteluohjuksin, joiden lisäksi hävittäjän M61 Vulcan -konetykki on ladattu. 

Suomen Puolustusvoimissa tällaisia hitaita ilmamaaleja voisi pudottaa myös Utin Jääkärirykmentin helikopteripataljoonan NH90-helikopteri, joka on varustettu Dillon Aero M-134D Minigun -ovikonekiväärillä. Kineettisen voiman lisäksi lennokki voidaan pudottaa myös aerodynaamisin vaikutuskyvyin.

Puolustusvoimilla ei ole havaintoa, että Suomen alueellista koskemattomuutta olisi tällä kertaa loukattu. Puolustusvoimat ei myöskään joutunut käyttämään sotilaallista voimaa lennokkien torjuntaan.

On mahdollista, että lennokkeja harhautuu jatkossakin Suomen puolelle venäjän jatkaessa hyökkäystään Ukrainaan.

Puolustusvoimat jatkaa edelleen lennokkien varalta tehostetussa valmiudessa. Ilmavoimat valvoo Suomen ilmatilan koskemattomuutta 24/7/365 -periaatteella. Päätökset ja riskiarviot tehdään aina tapauskohtaisesti.

Lue myös: