Aamun sateinen sää näytti surkealta lauantaiaamuna pääkaupunkiseudulla. Tilanne ei vaikuttanut hyvältä Helsinki-Malmin lentoasemalla järjestettävälle harrasteilmailun Fly In -tapahtumalle. Pilvet kuitenkin hälvenivät ja iltapäivällä kenttä kylpi auringonpaisteessa kun satavuotias Suomen Ilmailuliitto esitteli toimintaansa.

Fly In tarkoittaa tapahtumaa, johon lennetään omilla koneilla toisilta kentiltä tapaamaan muita ilmailjoita. Lentotapahtumaan oli ilmoittautunut 35 konekuntaa. Niistä kaikki eivät kuitenkaan sääolosuhteiden takai päässeet paikalle. Vierailevia koneita saapui Malmille ulkomaita myöden mm. Hollannista, Latviasta ja Ruotsista.

Tänä vuonna Helsinki-Malmin lentoaseman jo perinteiseen kokoontumiseen oli liitetty myös 100 vuotta täyttävän Suomen Ilmailuliiton toiminnan esittelyä.

Paikalle oli jälleen ilmailijoiden ohella kutsuttu myös suuri yleisö. Aamun sateisesta säästä huolimatta väki oli optimistista ja lähti liikkeelle.

Kelin parannuttua kentällä vierailikin Lentopostin arvion mukaan useita tuhansia ihmisiä. Erityisen runsaasti oli lapsiperheitä eli mukana oli mahdollisia tulevia ilmailijoita.

Tapahtuman avasi puoliltapäivin ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk, kuvassa oikealla). Hänet ehditty oli aamupäivällä käyttää lennolla tutustumassa yleisilmailuun. Ministeri kertoi havainneensa taivaalta, ettei Helsinkiä ole rakennettu läheskään täyteen.

Toimenkuvansa mukaisesti Tiilikainen korosti myös Malmin luontoarvoja. Kenttä toimii turvasatamana Suomessa yhä harvinaisemman niitty-luontotyypin lajeille. Yksi tällainen on uhanalainen viheryökkönen.

Malmin lentoaseman ystävät -yhdistyksen puheenjohtaja Timo Hyvönen kertoi kentän lentokäytössä säilyttämisen nykytilanteesta. Sen voisi summata: taistelu jatkuu.

Myös Suomen Ilmailuliiton toiminnanjohtaja Timo Latikka käytti puheenvuoron, jossa hän kertasi liiton satavuotista historiaa sekä yleisilmailun merkitystä.

Fly In -tapahtumaa varten liitto oli vuokrannut Helsingin kaupungilta käyttöönsä lentoaseman suuren hangaarin. Se oli jaettu kahteen osaan. Toisessa eri ilmailulajit sekä alan yritykset esittelivät toimintaansa.

Suojaverkon takana lensivät uusimman ilmailulajin edustajat, FPV-nelikopterit (First Person View, kuvassa oikealla). Näissä pienissä ja nopeissa laitteissa on videokamera, jonka kuvan lennättäjä näkee virtuaalilasien kautta. Näin hän ikään kuin lentää dronen mukana.

Lentokonehalliin oli rakennettu esterata, jota nelikopterit kiersivät huimaavalla vauhdilla. Yleisö näki monitoreista saman näkymän kuin lennättäjät virtuaalilaseissaan.

Myös kentän asemataso oli avattu yleisölle. Siellä oli tutustuttavina erilaisia yleisilmailukoneita ultrista kaksimoottorisiin. Valitettavasti kentän suurin kone, Airveteranin Douglas DC-3 oli koko päivän Tallinnassa jäsenlennolla.

Harvinainen Malmin vieras oli kaksipaikkainen Schleicher ASK 21 -purjelentokone (OH-768, kuvassa vasemmalla), jonka Nummelan Lentokeskuksen suomalaisrakenteinen PIK-15 Hinu (OH-YHB) oli aamupäivällä hinannut paikalle.

Reitti oli kulkenut normaalien yleisilmailun lentoväylien kautta Helsingin edustan merialueen yllä. Hinausköydellä yhteen kytketty konepari varmasti herätti hämmästystä sen nähneissä.

Yksi Malmin ilmailutapahtuman erikoisvieraista oli myös Hyvinkään ilmailukerhon Diamond Aircraft HK36 Super Dimona -moottoripurjekone. Sekin erottautui muista Malmin lentokoneista pitkällä 16 metrin kärkivälillään, joka on lähes kaksinkertainen perinteisiin yleisilmailukoneisiin verrattuna.

Fly In -tapahtumaan saapui myös klassinen Piper PA-23-150 Apache -kaksimoottorikone Ruotsista. Asematasolla oli myös toinen kaksimoottorikone. Kyseessä oli hollantilainen Partenavia P.68B Victor, joka on tekemässä lentotyötä Suomessa.

Edellisten erikoisempien koneiden lisäksi Malmille laskeutui Fly In -tapahtuman vieraaksi Piper PA-46 M600 Malibu -potkuriturbiinikone. Tämän Latvian Riiasta suoralla lennolla saapuneen konekunnan lentäjä on vieraillut kaikissa aiemmissakin Malmi Fly In -tapahtumissa.

Konetta lentänyt Arne Riektins kertoo haluavansa osoittaa vierailuillaan tukea juuri Malmin lentoaseman toiminnan jatkamisesta. Ensimmäisen vierailunsa hän teki Malmille heti lupakirjan saapuaan. Sitä ennen hän oli lentänyt ulkomaille vain Viron Tarttoon.

Nykyisin Riektins lentää vuodessa 6-7 kertaa pienkoneellaan ulkomaille. Hän toivoi voivansa laskeutua Malmille myös vuonna 2020.

Kaiken kaikkiaan Malmi Fly In oli onnistunut tapahtuma. Lentotoimintaa pyöri koko ajan, vaikka mitään järjestettyä ohjelmaa ollutkaan. Katsottavaa siis riitti. Jopa Helsinki-Malmilta Helsinki-Vantaalle siirretty Rajavartiolaitoksen Super Puma -meripelastushelikopteri lensi ohi kentän itäpuolelta.

Ilmailupäivää juonsivat Malmin lentoaseman ystävät ry:n puheenjohtaja Timo Hyvönen sekä ilmailuhistorian asiantuntija ja aluelennonjohtaja Jouni Laukkanen. Juonnoissa avattiin Malmin historiaa ja nykytilannetta sekä kerrottiin esillä olevista lentokoneista sekä ilmatilassa tapahtuneesta lentoliikenteestä.

Myös yleisöllä oli lentotapahtumaan sopivasti mahdollisuus nousta taivaalle kohtuuhinnalla, kun Procopter lennätti yleisöä Robinson R44 Raven -helikopterillaan.

Lentoaseman terminaalin eli ns. Pyöreän Check In -ravintolassakin oli ruokailijoita niin paljon, että istuinpaikkaa piti etsiä. Tapahtuma-alueen pysäköintipaikat olivat täynnä jo puolestapäivästä eteenpäin.

Malmin lentokentän lentotoimintaa ylläpitää nykyisin Malmin lentokenttäyhdistys. Malmi on edelleen operaatiomäärältään  Suomen toiseksi vilkkain lentokenttä. Sieltä käsin operoivat edelleen useat lentokoulut, kaupalliset toimijat sekä yleisilmailijat.

Nykyinen vuokrasopimus alueesta on voimassa vuoden 2019 loppuun saakka. Lentotoiminnan jatkoa uhkaa Helsingin kaupungin suunnittelema asuinrakentaminen.

Lentokenttäyhdistys pyrkii pääsemään kaupungin kanssa jatkosopimukseen mutta toistaiseksi keskusteluyhteys on ollut valitettavan yksipuolista eikä neuvotteluita ole saatu käyntiin. T.T, M.H.

Lue myös: