Northrop Grumman B-2 Spirit pommikoneen ensilennosta tuli heinäkuussa 2019 kuluneeksi jo 30 vuotta. Jättimäisen lentävän siiven mallista strategista häivepommittajaa rakennettiin kustannusten kasvaessa vain kuudesosa suunnitellusta määrästä.

Ensikertaa B-2 Spirit esiteltiin jo marraskuussa 1988 Palmdalessa Kaliforniassa. Ensimmäiselle koelennolle häivepommittaja nousi 17. heinäkuuta 1989 Palmdalesta määränpäänään Edwarsin lentotukikohta.Täyden operatiivisen kyvyn B-2 saavutti joulukuussa 2003.

Häivepommittajaa valmistaneen ja sitä edelleen tukevan Northrop Grummanin johtamaan konsortioon kuuluvat myös Boeing Military, Hughes Radar Systems, General Electric, ja Vought Aircraft Industries.

Lopullista lentävä siipi -tyyppistä konetta edelsi mm. kaksi koelentokonetta. Niistä Northrop XB-35 -kone lensi jo vuonna 1947, ensin potkurikoneena ja myöhemmin suihkumoottoroituna YB-49 -koneena.

Häivepommittaja oli määrä rakentaa jopa 132 kappaletta, mutta kulujen kasvaessa konemäärä jäi 21:een. USAF:n antaman arvion mukaan yhden koneen hinta oli vuoden 1988 dollareissa noin 1,16 miljardia. Joka tapauksessa kyseessä oli aikansa kallein lentokone.

Lentävän siiven kärkiväli oli 52,12 metriä, pituus 20,9 metriä ja korkeus 5,1 metriä. Neljä General Electric F118-GE-100 -moottiria mahdollistivat kovat alisooniset nopeudet. Polttoainetta tankkeihin mahtuu 75 750 kg ja hyöty- eli asekuormaa pommittaja voi ottaa 18 144 kg. B-2 painaa itsessäään 72 575 kg ja sen MTOW on 152 634 kg.

Nyt B-2:lla on lennetty jo kolme vuosikymmentä, joiden aikana kone on osallistunut viiteen merkittävään sotilasoperaatioon ja lukuisiin harjoituksiin. Pommikone on toiminut Kosovossa, Afganistanissa, Irakissa ja Libyassa.

Kosovon yllä lennetyyn operaatio allied forcen aikana B-2 vastasi USAF:n mukaan 33 prosentista tuhotuista serbialaiskohteista ensimmäisen kahdeksan viikon aikana. Häivepommittajat lensivät tehtävälle ja takaisin suoraan kotitukikohdastaan Missourista.

Ensimmäinen kotitukikohdan ulkopuolinen komennus B-2:lla tehtiin sen osallistuessa Iraqi Freedom -operaatioon. Tuolloin nimeämättömästä tukikohdasta lennettiin 22 taistelutehtävää ja 27 taistelutehtävää Whitemanin lentotukikohdasta Yhdysvalloista. Yhteensä näillä tehtävillä pudotettiin noin 680 000 kg:n edestä pommeja.

Pisimmän taistelutehtävän B-2 puolestaan suoritti Afganistanin yllä 9/11 -terrori-iskujen jälkeen. Tuolloin miehistö lensi koneella 44,3 tunnin mittaisten tehtävän. Ilman lisätankkausta koneella voi lentää noin 9600 kilometrin matkan.

B-2:n häiveominaisuudet koostuvat monesta osa-alueesta, jotka tekevät siitä vaiheasti haivattavan myös kehittyneille tutkille. USAF:n henkilöstö on kommentoinut koneen tutkapoikkipinta-alan olevan hyönteisen kokoluokkaa. Yhdysvaltain Ilmavoimat USAF kuvailee lentävän siiven ja sen avioniikkajärjestelmien olevan merkittävästi tehokkaampi ja innovatiivisempi, kuin se oli ensilennolla 30 vuotta sitten.

Häivepommittaja onkin Yhdysvaltain kansallisen puolustuksen tärkeä osa ja se edustaa myös Ilmavoimien maailmanlaajuista iskukykyä. B-2 voi kuljettaa perinteisten pommien lisäksi myös ydinpommeja. USAF:n muita strategisia pommikoneita ovat B-52 Stratofotressit sekä B-1B Lancerit.

Nykyisin kaikki 20 konetta on keskitetty 509th Bomb Wing:n käyttöön Whitemanin lentotukikohtaan. Yksi valmistetuista B-2 -koneista( Spirit of Kansas) tuhoutui lentoonlähdön yhteydessä vuonna 2008 Andersenin lentotukikohdassa. Molemmat ohjaajat pelastautuivat heittoistuimilla.

Ainakin osa B-2 -koneista sekä muiden strategisten pommikoneiden suorituskyvystä on määrä korvata uudella Northrop Grumman B-21 Raider LRS-B -koneella (Long Range Strike Bomber). B-21 nimi tulee myös lauseesta: "First Bomber of the 21st Century". Uuden häivepommittajan arvioidaan tulevan käyttöön vuonna 2025. Niitä suunnitellaan valmistettavan vähintään 100 kappaletta.

Todennäköisesti USAF lentää B-2 -koneilla vielä 2030-luvulle saakka. B-1B -koneille on jo tehty elinkaaripäivitys ja myös ne lentävät 2030-luvulle saakka. 1950-luvulta peräisin olevat B-52 -koneet puolestaan saavat mahdollisesti moottoripäivityksen ja niillä lennetään vielä vuoteen 2045 saakka. Konetyypin elinkaari olisi siten yli 90 vuotta. Uusimmatkin B-52 koneyksilöt ovat jo yli 50 vuotiaita.

Lue myös: