Maanmittauslaitos jäi vuotuisesta ilmakuvausten ja laserkeilausten tavoitteistaan lentokoneen moottorin hajottua ja kesän huonojen säiden takia. Uusia lentäen hankittuja aineistoja saatiin ympäri Suomea, mutta esimerkiksi Lapin Sallan ja Pelkosenniemen alueita ei saatu kuvattua edes pidennetyn lentokauden aikana.

Maanmittauslaitos ajantasaistaa maastotietokantaa ilmakuvausten perusteella. Maanmittauslaitos ja sen alihankkijat ilmakuvasivat huhtikuun ja syyskuun välisenä aikana Suomen pinta-alasta noin kolmanneksen ja laserkeilasivat noin kuudesosan.

"Kilpailutimme puitejärjestelyjen kautta viisi yritystä ilmakuvaus- ja laserkeilausaineistojen tarpeisiin. Hankinta ylitti hankintalaissa määritellyn kynnysarvon, joten kilpailutus oli EU:n laajuinen. Suomalaisessa omistuksessa ei ole nykyisin yhtäkään em. palveluita tuottavaa yritystä", kertoi johtaja Heli Laaksonen Maanmittauslaitoksesta.

Maanmittauslaitoksella on käytössään myös oma Rockwell 690A Turbo Commander -koneellaan (OH-ACN), jota operoi Konekorhonen Oy.  Lentokoneen varustuksena on ilmakuvauskamera ja vuodelle 2023 saatu uusi laserkeilain.

Maanmittauslaitos hankkii suurimman osan ilmakuvaus- ja laserkeilaustuotannosta yrityksiltä. Ostopalveluita on hankittu ulkomaalaisilta yrityksiltä.

Vuoden 2023 osalta kuvaus- ja keilaushankkeissa olivat mukana Field Group Oy, joka lensi Cessna 550 Citation -koneella sekä MGGP Aero Oy, joka lensi Piper PA-31-350 Chieftain -koneella. Laserkeilauksia suorittivat myös Field Group Oy Cessna 208B Grand Caravan -koneella, Leica Geosystems Technoly ASBeechcraft Super King Air B200 -koneella ja BSF Swissphoto AG Cessna 208 Caravan -koneella.

Tavoitteista jäätiin moottoriongelmien ja sään seurauksena

Kansallisten laserkeilaus- ja ilmakuvausohjelmiston tavoitteesta jäätiin osittain Rockwell 690A Turbo Commander AiResearch TPE331-5-251K -moottoriin tulleiden ongelmien seurauksena.

"Kuluva kausi oli haastavampi kuin normaalisti. Oman lentokoneemme moottori hajosi ja pilviset säät estivät ilmakuvaamisen liian monena päivänä. Pidensimme kuvauskautta ja pääsimme sen ansiosta 90 prosenttiin tavoitepinta-aloistamme", kertoi Maanmittauslaitoksen kartastopäällikkö Juha Kareinen.

Lisähaasteita toivat heikot sääolosuhteiden haittaamat kuvausolosuhteet.

Ilmakuvaus pyritään tekemään täysin pilvettömältä taivaalta ja kumpupilvet ovat usein riesana. Epäsuotuisat olosuhteet kuten pilvisyys johtaa kuvauksen keskeyttämiseen, jota paikataan tarvittaessa uudella lennolla. Myös kova auer voi estää kuvaamisen, kun maanäkyvyys  kuvauskorkeudella on huono. Laserkeilauksen osalta yläpuolella oleva pilvisyys ei haittaa.

Ilmakuvauksen osalta käytetyt kuvauskorkeudet ovat noin 22000 - 26000 jalkaa eli 7000 - 7800 metriä ja laserkeilausten osalta tyypillisesti 1300 - 2100 metriä.

Vuonna 2023 ilmakuvaamatta jäivät muun muassa Pelkosenniemi, Salla, Lattuna, Riisitunturi sekä Suomussalmi. Laserkeilaamatta jäi Suomussalmi, Salla ja Kilpisjärvi.

Ilmakuvaus- ja laserkeilauskautta edeltäviä maastotöitä tehtiin tänäkin kesänä ympäri Suomea. Maastokäynnit tehtiin pääsääntöisesti teiden varsilla eikä pihapiireissä.

Ilmakuvat saatavilla avoimena aineistona

Tuoreita kesän 2023 ilmakuvia on jo tarjolla kaikissa Maanmittauslaitoksen palveluissa. Viimeisetkin ilmakuvat saadaan julkaistua vielä lokakuun aikana. llmakuvat ovat saatavilla avoimena aineistona. Laserkeilausaineistoja valmistuu pitkin syksyä ja viimeisetkin alueet saadaan aineistona käyttöön marraskuun loppuun mennessä.

Laserkeilausaineistoista on saatavilla harvennettu versio avoimena datana. Alkuperäisessä pistetiheydessä aineisto on julkista, mutta edellyttää käyttöluvan hyväksymisen ja käyttäjän tunnistautumisen.

Suomessa otettuja ilmakuvia on alueesta riippuen saatavilla 1930-luvulta lähtien.

Lue myös: