Historialliset ilma-alukset herättävät aina mielenkiintoa ja erityisesti, jos niitä näkee oman auton ikkunasta maantiellä tai kaupunkien keskustoissa. Historiallisten ilma-alusten siirtohankkeet ovat aiheena Ilmailumuseoyhdistys (IMY) ry:n juhlaseminaarissa joulukuussa 2019.
Suomen ilmailumuseotoiminnassa on pitkään ollut vallalla toimintamalli, jossa eri ilmailumuseot keräävät kokoelmiinsa samoja konetyyppejä. Tahtotila on kuitenkin muuttumassa ja esiin on noussut halu kierrättää koneita eri museoiden ja näyttelyiden välillä. Tämä puolestaan tuo toimijoille uuden haasteen koneiden siirtelystä Ilmailumuseoyhdistys pyrkii vastaamaan näihin tulevaisuuden haasteisiin kansainvälisellä juhlaseminaarilla 4. joulukuuta 2019. Seminaarissa kuullaan kokemuksia ilma-alusten siirroista niin kotimaisilta kuin ulkomaisilta toimijoilta. IMY juhlistaa Suomen Ilmailumuseolla järjestettävän seminaarin yhteydessä toimintansa ensimmäistä puolta vuosisataa. 50-vuotiaan Ilmailumuseoyhdistyksen toiminnan myötä ensimmäinen pysyvä ilmailunäyttely avattiin Helsinki-Vantaan lentoaseman pohjakerrokseen vuonna 1972. Nykyiset Suomen Ilmailumuseon museorakennukset ja arvokkaat kokoelmat siirtyivät vuonna 1996 perustetulle Suomen Ilmailumuseosäätiölle ja yhdistyksen toiminnan painopiste siirtyi jäsentoimintaan. Yhdessä Suomen Ilmailumuseon kanssa järjestettävällä seminaarilla halutaan tukea suomalaisia ilmailumuseoita niiden tulevaisuuden haasteissa. Eri maiden asiantuntijat on kutsuttu seminaariin kertomaan kokemuksiaan ilma-alusten siirto-operaatioista. Yksi viime vuosien merkittävistä historiallisten ilma-alusten siirroista Suomessa oli Douglas DC-3 -matkustajakoneen siirtäminen Suomen Ilmailumuseolta Vantaan asuntomessujen vetonaulaksi vuonna 2015. Muita viimeisimpiä siirtohankkeita ovat olleet vuonna 2018 tehty Junkers A50 -koneen siirto Helsinki-Vantaan terminaalista Suomen Ilmailumuseolle sekä Douglas DC-3 DO-5 -koneen rungon siirto Utista Tikkakoskelle. Vuonna 2015 tehtiin myös entisöidyn Douglas DC-2 Hanssin Jukka -koneen siirto Tikkakoskelta Hämeenlinnaan. Edellisten lisäksi Suomen Ilmavoimien koulukoneita on siirretty myös Kauhavan Lentokonepuistoon. Ilmailumuseoyhdistyksellä on myös oma merikonttiin pakattu messuosasto, joka kiertää eri puolella Suomessa. Mobiilin näyttelytilan sisällä on näytillä Ilmavoimien Hawk-suihkuharjoituskoneen koko ohjaamo, jonne pääsee myös istumaan. Suurempikin museokoneiden siirtymishanke saattaa tulla ajankohtaiseksi lähivuosina, kun Suomen Ilmailumuseon vuokrasopimus nykyisessä paikassa Karhumäentiellä Helsinki-Vantaan lentoaseman ja Aviapolis-aseman läheisyydessä päättyy vuoden 2028 lopussa. Museon kokoelmien suurimman koneen eli Finnairin entisen Convair Metropolitanin koko on jo melkoinen. Sen pituus on lähes 25 metriä, siipien kärkiväli reilut 32 metriä ja painoakin on 14 200 kg. Vuonna 2015 oli lähellä, että Ilmailumuseo olisi saanut kokoelmiinsa myös ensimmäisen suihkumoottorein varusten matkustajakoneen. Tuolloin kokoelmiin pyrittiin saamaan Finnairin entinen Douglas DC-9-14 -kone. Tavoita kariutui myyjän vetäydyttyä hankkeesta. Kooltaan kone olisi vastannut jokseenkin Convairia. Juhlaseminaarin puheenvuoroja pitää ilmailumuseon omien asiantuntijoiden lisäksi mm. Ilmavoimien ja Suomen Ilmavoimamuseon edustajat. Alustavasti puheenvuoronsa seminaarissa ovat vahvistaneet myös Alankomaiden, Norjan ja Ruotsin Ilmailumuseoiden edustajat. Heillä on merkittävästi kokemuksia lentokoineiden siirroista ja niiden tuomista haasteista. Esimerkiksi Ruotsissa siirrettiiin vuonna 2017 kaikkiaan 33 lentokonetta uuteen varastohalliin. Lentokoneita siirretään Suomessakin museosiirtojen lisäksi myös mm. muistomerkeiksi. Tälläisissä tapauksissa tulee huomioitavaksi mm. tukirakenteet ja sääsuojaus. Historiallisten koneiden kuljettaminen paikasta toiseen vaatii melkoisesti suunnittelua ja resursseja sekä riskiarviointeja. Kokemusten jakaminen antaa oppia ja tuonee myös kustannussäästöjä. Ilmoittautuminen kaikille avoimeen pääsymaksulliseen seminaarin on jo avattu Ilmailumuseoyhdistyksen verkkosivuilla.
Lue myös:
|
|||