Kesän 2025 aikana lennettiin kaikkiaan 334 metsäpalojentähystyslentoa, joilla tehtiin kaikkiaan 78 palahavaintoa. Vuoden 2026 osalta nämä ns. palolennot siirtyvät Pohjois-Suomen aluehallintovirastolta sisäministeriön alaisuuteen.

"Alueelliset sääolosuhteet näkyivät lentotoiminnassa, sillä esimerkiksi Varsinais-Suomen, Hämeen ja Satakunnan alueella lentomäärät jäivät selkeästi alle pidemmän aikavälin keskiarvon", kertoi  pelastusylitarkastaja Anna Mattila Pohjois-Suomen aluehallintovirastosta.

Suurin osa tähystyslentotehtävistä, 301, oli oma-aloitteisia tehtäviä. Pelastusviranomaisen pyytämiä savuhavainnon tarkastuslentotehtäviä oli 33. Varsinaisia palohavaintoja tehtiin 78, kun vuotta aiemmin niitä tehtiin 140. Viime vuonna ilmaan noustiin selkeästi useammin, 478 kertaa.

Eniten lentoja lennettiin Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon, Pohjanmaan alueilla sekä Meri-Lapin seudulla. Vähiten lentoja lennettiin Varsinais-Suomessa, Kanta- ja Päijät-Hämeessä sekä Pohjois-Lapissa.  Vuoden 2025 palolennoista suurin osa heinäkuun puolenvälin ja elokuun alun välisenä aikana.

Tähystyslentoja tehdään säännöllisesti 22 reitillä

Metsäpalojen lentotähystys on lentokoneilla tapahtuvaa valvontaa maastopalojen havaitsemiseksi. Toiminnalla pyritään ehkäisemään maastopalojen leviäminen suureksi havaitsemalla ne ajoissa. Tähystyslennot nousevat ilmaan, kun Ilmatieteen laitoksen tuottama maastopalopaloindeksi nousee yli neljän. Maastopaloiksi luokitellaan mm. metsäpalot, ruohikkopalot ja turvetuotantoaluepalot. 

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston tehtävänä on järjestää metsäpalojen lentotähystys koko Suomessa. Lentoja tehdään 22 reitillä säännöllisesti ja riskiperusteisesti huhti-syyskuun välisenä aikana. Lennot toteuttaa yleensä paikallinen ilmailukerho tai ilmailualan yritys. 

Pääosin lentotoimintaa suorittavat vapaaehtoiset, jotka toimivat ilman korvausta. Tällä hetkellä kuudella tähystysreitillä toiminnasta vastaa yritys.

Lentokoneella tehtävä palolento mahdollistaa savuhavainnon aiheuttajan varmistamisen, kun mastossa olevan kameran osalta havaintokyky on rajallisempi. Lentokone voi lentää lähemmäs ja tarkastaa aihettaako savun esimerkiksi nuotio, roskien polttoa tai kulotus vai oliko kyseessä sittenkin pölyävä hiekkatie. 

Mikäli savuhavainto vahvistuu maastopaloksi voidaan lentokoneesta havaita millainen palo on ja mihin suuntaan se etenee. Lisäksi paikalta saadat tiedot mahdollisesta vedenottopaikasta sekä siitä kuinka lähelle palopaikkaa on mahdollista päästä tietä pitkin.

Tähystyslentotoiminta siirtyy sisäministeriön alaisuuteen.

Aluehallintovirastojen toiminta päättyy vuoden 2025 lopussa ja vuonna 2026 metsäpalojen tähystystoiminnan tehtävät siirtyvät sisäministeriölle valtion aluehallinnon uudistuksen myötä. 

Aluehallintoviraston mukaan muutoksella ei ole vaikutusta palveluun, vaan lentotähystystoiminta jatkuu normaalisti.