Poliisi esitteli toimintaansa osana Suomen ja Viron yhteistä GOF U-space -dronehanketta Helsingissä. Virkavallan dronelähettiläs ylikomisario Sami Hätönen kertoi poliisin miehittämättömän ilmailun toiminnasta. Poliisissa tehtiin vuonna 2015 päätös kehittää ja erityisesti hyödyntää miehittämätöntä ilmailua toiminnassa. Sittemmin on siirrytty valvonta ja vastatoimipuolelle.
Poliisiin ensimmäinen täysi toimintavuosi drone-käytössä oli vuosi 2018. Tuolloin poliisilla oli kaikkiaan 1600 drone-operaatiota, joiden aikana lennettiin noin 550 lentotuntia. Lennot kirjataan tarkasti ylös maanlaajuisesti yhteiseen tietojärjestelmään. Se onkin yksi Suomen poliisin valteista verrattuna maailman muihin poliisiyksiköihin. Tieto jaetaan kaikkien kesken ja tarjolla on paljon dataa, joista saadaan myös oppia tuleviin operaatioihin.
Määrä on suuri, sillä se vastaa jo noin kuutta prosenttia koko poliisikunnasta. Suuri se on myös verrattuna mihin tahansa maailman poliisiorganisaatioon. "Määrä noudattaa poliisin strategiavalintaa, joka on arjen työkalu. Halutaan tehdä kovasti tulosta ja se edellyttää runsaasti koulutettuja operaattoreita ja laitteistoja", jatkoi Hätönen. Vuonna 2019 poliisin drone-käyttö yli kaksinkertaistuu. Kaikkiaan operatiivisia lentoja on kuluvan vuoden 2019 aikana arviolta jo noin 3000 ja niistä kertyy noin 1000 lentotuntia. Lennot ovat kestäneet minuutista koko päivään. Näiden lukujen päälle tulee vielä usean sadan tunnin määrä koulutuslentoja, kun uusia operaattoreita on opetettu droonien lennätykseen. Nykyisin poliisin käytössä on jo 160 drone-järjestelmää. Ne koostuvat nykyisin kaupallisten toimijoiden droneista. Käytössä on DJI Matrice ja DJI Phantom/Inspire -kalustoa. Määrä kasvaa jo 200 laitteistoon syksyn 2019 aikana ja hankinnassa on kevyempää kalustoa. Seuraavan hankinnan osalta kilpailutus on vielä tekemättä.
Laitteistot on jaettu poliisin käyttöön ympäri maata. Niitä käytetään kaikessa poliisitoiminnassa nostamaan poliisin työn tuottavuutta. "Dronet parantavat työn tuottavuutta ja saamme enemmän aikaan lyhyessä ajassa. Työ siirtyy ihmiseltä koneelle. Merkittävä tekijä on parantunut työturvallisuus, kun ei enää tarvitse kiipellä korkealle eikä mennä aseuhan alle vaan tilannekuva saadaan turvallisesti rikospaikoilta. Myös liikenneonnettomuuspaikan dokumentaatio saadaan tehtyä aiempaa tarkemmin, kun mittasuhteet ovat paremmin näkyvissä", kertoi Hätönen. "Presidentti Putinin vierailun yhteydessä poliisilla on iso operaatio, jossa käytetään miehittämätöntä ilmailua hyödyksi. Me myös valvomme virkamme puolesta myös muuta miehittämätöntä ilmailua aktiivisesti", jatkoi Hätönen.
Tekniikka kehittyy koko ajan ja myös vastatoimijärjestelmien kehitystä seurataan. Vastatoimet ovat teknologiariippuvaisia ja poliisissa on tehty paljon työtä eri teknologioiden selvittämiseksi. "UTM (Unmanned Traffic Management) on yksi valvonnallinen edistysaskel ja myös työkalu siinä, että alailmatilan hallinta saadaan vihdoin ajan tasalle. Sillä voidaan turvata poliisitoimintaa ja muuta viranomaistoimintaa sekä edistää yksityisyyden suojaa. Haluamme olla kehityksessä mukana", totesi Hätönen viitaten Suomessa GOF U-space -hankkeessa (Gulf of Finland U-Space) kehittävään ilmatilannekuvan jakamisjärjestelmään, jossa drone-toiminta on näkyvissä kaikille toimijoille.
Poliisi voi suorittaa droneillaan jo laajoja operaatioita. Niiden aikana on valvottu suurten tapahtumien kulkua, kun kuva on välitetty poliisin johtokeskukseen. Toiminnalla on myös saatu kiinni lentokieltoalueiden rikkojia. Suomen suurimpana drone-operaattorina poliisi tuntee myös vastuunsa ja on luomassa koulutuksen valvontaan järjestelmää. Jatkossa lennätyskelpoisuuden ylläpitoon vaaditaan tietty määrä vuosittaista kokemusta ja jos se ei täyty niin annetaan koulutusta. Koulutuksen ylläpito ja kelpoisuusjärjestelmä ovat kehitysvaiheessa.
Jokainen operaattori vastaa itse toiminnastaan ja tekee ennen lennätystä riskiarvioinnin, joka sisältää luonnollisesti myös arvioinnin vaikuttavista sääolosuhteista. Ympäröivä maasto ja rakennukset voivat vaikuttaa merkittävästi mm. tuulen nopeuteen ja puuskaisuuteen, joka voi vielä vaihdella korkeuksittain. Poliisi odottaa myös ilmailulain tarkistamista vastaamaan nykyteknologian tuomiin haasteisiin. Tulevaisuudessa voisikin olla mahdollista joutua syytteeseen mm. ilmaliikennejuopumuksesta, mikäli dronea lennättäisi alkoholin vaikutuksen alaisena. Nykyiselläänkin sellaiseen toimintaan voidaan puuttua ja edessä voi olla mm. sakko ilmailurikkomuksesta.
Jossain vaiheessa droneen asennettaneen myös nopeuden mittaukseen soveltuvaa liikennevalvontavälineistöä. Nykyisin laitteistoilla suoritetaan jo liikennevalvontaa ja esimerkiksi raskaan liikenteen tarkastuksissa dronella näkee nopeasti auton ja perävaununkin katolle. Lue myös:
|
|||