Apollo 11 -avaruuslennon miehistöön kuulunut astronautti Neil Armstrong on kuollut 82-vuotiaana. Hän astui ensimmäisenä ihmisenä kuun pinnalle 21. heinäkuuta 1969 kello 04.56 Suomen aikaa. Neil Armstrongista kävelemässä kuun pinnalla on olemassa vain yksi onnistunut valokuva (oikealla, klikkaa suuremmaksi). Neil Armstrongin kuun pinnalla ensimmäisen askeleensa jälkeen lausuma "That's one small step for man, one giant leap for mankind" on jäänyt pysyvästi historiallisten sitaattien kärkikastiin. Astronautit saivat ottaa mukaansa kuulennolle muutamia muistoesineitä. Virallisen elämänkertansa mukaan Armstrong oli erityisen ylpeä siitä, että hän vei kuuhun ja toi takaisin osan alkuperäisestä Wright-veljesten Flyer-koneesta. Kuten käytännössä kaikki ensimmäiset astronautit, myös 5. elokuuta 1930 syntynyt Neil Armstrong oli taustaltaan sotilaslentäjä. Hän osallistui Korean sotaan merivoimissa USS Essex -tukialuksella. Armstrong teki Koreassa 78 taistelulentoa Grumman F9F-2 Panther -hävittäjällä. Hän joutui sotalennolla mm. käyttämään heittoistuinta, kun tulevan astronautin ohjaama F9F osui laakson poikki kulkevaan voimalinjaan. Armstrongin lentopäiväkirjassa on merkinnät yli 200 tyypistä, mukana myös purjekoneita. Sotilaskoneita, joilla hän lensi olivat mm. F-100 Super Sabre, F-101 Voodoo, F-102 Delta Dagger, F-104 Starfighter, F-5D Skylancer, B-29 Superfortress ja B-47 Stratojet. Neil Armstrong myös testasi avaruuden rajoja hiponutta NASA:n X-15B-koekonetta. Ensimmäisen kerran hän nousi avaruuteen Gemini 8 -kapselissa vuonna 1966. Lennolla tehtiin telakoituminen toiseen avaruusalukseen. Vuonna 1969 Neil Armstrong ja Edwin "Buzz" Aldrin laskeutuivat Eagle-nimen saaneessa Apollo 11:n LEM-kuumodulissa (Lunar Excursion Module) maan kiertolaisen pinnalle. Miehistön kolmas jäsen Michael Collins jäi kuun kiertoradalle emäalus Columbiaan. Armstrong ohjasi käsin laskeutumismodulin tasaiselle paikalle. Kun moottori sammui, polttoainetta oli jäljellä vain 20 sekunniksi. Ensimmäisenä kuun kamaralle astunut Armstrong suhtautui myöhempinä vuosinaan kuukävelyn tuomaan valtaisaan julkisuuteen suurella varauksella. Hän vietti mieluiten aikaansa rauhassa omalla ranchillaan Ohiossa. Armstrongin vetäytymisestä yksityisyyteen kertoo myös se, että hänen nimikirjoituksensa on ollut keräilymarkkinoilla yksi arvokkaimmista. Neil Armstrong menehtyi sydänperäiseen sairauteen. Hänet leikattiin elokuun alussa ja operaatiota seuranneet komplikaatiot aiheuttivat kuoleman. Internetistä löytyy salaliittoteorioita, joiden mukaan kuulennot lavastettiin. NASA on kuitenkin julkaissut runsaasti kuun kiertoradalta kuvattuja otoksia, joissa kuulentojen tutkimuslaitteet ja nousuvaiheiden jäljiltä hylätyt osat näkyvät kuuperällä. Kuvissa näkyy jopa astronauttien jalanjälkiä, kuten oikealla Apollo 11:n laskeutumisalueella. Siitä, kun ihminen on viimeksi kävellyt kuussa, on pian kulunut yli 40 vuotta. Yhdysvaltain viimeisellä kuulennolla Apollo 17:n laskeutumismoduli Challenger saavutti kiertolaisemme pinnan 11. joulukuuta 1972. Neil Armstrong oli ensimmäinen kuun pinnalla kävellyt ja syystäkin paikkansa historiassa ansainnut. Viimeisenä ihmisenä kuusta poistui astronatti Gene Cernan. Hänet historia on lähes unohtanut. Apollo 17:n LEM:n paluuosa nousi kuun pinnalta kohti kiertoradalla odottavaa America-kapselia 14. joulukuuta 1972. Tämän avaruuslennon jälkeen yksikään ihminen ei ole käynyt maan kiertorataa korkeammalla. +
Huimaa nostalgiaa YLE:n Elävässä arkistossa: Kuustudio 1969 (Armstrongin historialliset ensimmäiset sanat jäivät Suomessa kuulematta, koska kommentaattori puhui samaan aikaan).
|
|||