Yhä suurempi osa Itämeren alueen ja erityisesti Suomenlahden kansainvälisessä ilmatilassa lentävistä venäjän valtiollisista ilma-aluksista lensi vuoden 2025 aikana puutteellisin tiedoin eli oli ns. pimeä lento. Tällaisia lentoja oli 96 prosenttia kaikista operaatioista, kun edellisvuonna luku oli 88 prosenttia lentojen kokonaismäärään suhteutettuna. Venäläisten ilma-alusten lentomäärät olivat vuonna 2025 reilusti vertailutasoa sekä myös edellisvuotta korkeammat. 

Venäjän valtionilma-alusten lentotoiminnan volyymi Suomenlahdella kasvoi vuonna 2025 hieman vuodesta 2024.

Puutteellisin tiedoin tehtyjen lentojen osuus venäjän valtionilma-alusten lentotoiminnasta Suomenlahden kansainvälisessä ilmatilassa oli vuonna 2025 noin 96 prosenttia kokonaismäärästä.

Lennon tiedot ovat puutteelliset, kun yksi tai useampi seuraavista ehdoista täyttyy: 1) koneella ei ole lentosuunnitelmaa, 2) koneen toisiotutkavastain ei ole päällä tai 3) kone ei ole radioyhteydessä lennonvarmistuselimiin.

Venäläisten valtionilma-alusten lentotoiminnan kokonaismäärä Suomenlahden kansainvälisessä ilmatilassa oli vuonna 2025 noin 26 prosenttia suurempi kuin verrokkina käytettynä vuonna 2014.

Oheinen kaavio (otsikkokuvassa) kuvaa venäjän lentotoiminnan kehitystä kansainvälisessä ilmatilassa Suomenlahden yllä vuosina 2014-2025. Kunkin vuoden sinisen palkin korkeus on suhteutettu vuoden 2014 lentojen määrään, joten siitä saa käsityksen puutteellisin tiedoin lennettyjen lentojen määrällisestä kehityksestä.

Edellisen kerran venäläiskone loukkasi Suomen ilmatilaa toukokuussa 2025, kun kahden venäläisen sotilasilma-aluksen tiedotettiin mahdollisesti loukanneen Suomen ilmatilaa 23. toukokuuta 2025. Tätä aiempi tapaus oli 7. helmikuuta 2025, jolloina venäläinen valtionilma-alus loukkasi Suomen ilmatilaa Suomenlahdella, Hangon länsipuolella lentäen muutaman minuutin Suomen ilmatilassa.

Suomenlahdella on suhteellisen kapea kansainvälisen ilmatilan kaistale, jonka kautta venäläiset lentävät mm. huoltolentoja Liettuan ja Puolan välissä sijaitsevaan Kaliningradin tukikohtaansa.

Ilmavoimat valvoo ja turvaa Suomen ilmatilaa ja alueita 24/7

Suomen alueellisen koskemattomuuden valvonta ja turvaaminen (AKV/AKT) on Ilmavoimien lakisääteinen tehtävä. Ilmavoimat valvoo Suomen ilmatilaa jatkuvasti eri puolille maata sijoitetuilla ilmavalvontatutkilla ja muilla sensoreilla. 

Alueellisen koskemattomuuden valvonta (AKV) ulottuu satoja kilometrejä Suomen valtakunnan rajojen ulkopuolelle. Valvonnan pääkalustona toimivat 24/7 eri puolille maata sijoitetut ilmavalvontatutkat. Niitä on kolme eri päätyyppiä, jotka ovat KAVA, KEVA ja lähivalvontatutka LÄVA.

Tutkahavainnoista kootaan Suomen ja lähialueet kattava reaaliaikainen ilmatilannekuva, johon ilmapuolustuksen johtaminen perustuu. Ilmavoimien tutkiin perustuva valvontakyky tukee myös siviili-ilmailua ja muiden viranomaisten toimintaa.

Valvonnan tuottamat havainnot kootaan ja analysoidaan Ilmaoperaatiokeskuksen (IOK) johdolla. Havaittuja koneita saatetaan käydä tunnistamassa lähietäisyydeltä F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjillä.

Tällaisista QRA (Quick Reaction and Alert) -päivystyskoneen lennoista tehdään satunnaisesti äänihavaintoja myös maan pinnalta. Ilmavoimat on lisäksi silloin tällöin julkaissut kuvia koneista, joita näillä lennoilla on käyty tunnistamassa Itämeren alueella. MH