Tiedot viimeisiltä neljältä minuutilta uupuivat Jeju Airin Boeing 737-800 -koneen ohjaamoäänitallentimelta sekä lentoarvotallentimelta. Myös ADS-B -tiedot katosivat neljä minuuttia ennen koneen epäonnistunutta laskeutumista ja kohtalokasta betonivahvistetun antennirakennelman maavalliin törmäämistä. Puutteet tallentimien tiedoissa viittaavat matkustajakoneen kärsineen aiemmin kerrotun lintutörmäyksen lisäksi myös sähköjärjestelmien vikaantumisesta.

Jeju Airin lennon 7C2216 lentäjät julistivat hätätilan Etelä-Korean Muanin lentokentällä 29. joulukuuta 2024 noin kello 08.58 paikallista aikaa. Viisi minuuttia myöhemmin kello 09.03 Boeing 737-800 -kone (HL8088) törmäsi kiitotien jatkeella olleeseen betonivahvisteiseen ILS-tarkkuusmittarilähestymismenetelmän suuntasädeantennirakennelmaa.

Jeju Airin matkustajakone oli lähestynyt ensin Muanin kiitotietä 01, jonka aikana se oli ilmeisesti törmännyt lintuparveen ja kääntynyt ilmassa ympäri yrittäen laskeutumista vastasuuntaan kiitotielle 19. Laskeutuminen tapahtui kiitotielle 19 toistaiseksi tuntemattomasta syystä täysin sileällä koneella ilman laskeutumislaippoja tai etureunan solakoita pitkälle kosketuskohdan jälkeen. Myös laskutelineet olivat sisällä. Suurella nopeudella kiitotielle laskeutunut kone liukui edelleen kiitotien jatkeelle ja törmäsi siellä olleeseen suuntasädeantennirakennelmaan syttyen tuleen ja tuhoutuen lähes täysin.

Lento-onnettomuudessa menehtyi 179 henkilöä ja vain kaksi koneen takaosassa ollutta matkustamohenkilökunnan jäsentä selvisi onnettomuudesta hengissä. Etelä-Korean liikenneministeriön mukaan 179 menehtyneestä 147 tunnistettiin sormenjäljistä ja 32 DNA-näytteiden perusteella.

Koneen törmääminen lintuihin on vahvistettu lentäjien ja lennonjohdon välisistä radiokeskusteluista sekä linnun jäänteistä matkustajakoneen CFMI CFM-56 -moottorista. Muanin lentokentällä on korkeimmat lintutörmäysriskit koko Etelä-Koreassa.

Ohjaamoäänitallentimen tiedot saatiin purettua jo 4. tammikuuta 2025 ja lentoarvotallentimen tiedot puolestaan lähetettiin Yhdysvaltoihin onnettomuustutkintavirasto NTSB:n tutkittaviksi. Näiden osalta Etelä-Korea tiedotti 11. tammikuuta 2025 viimeisten neljän minuutin tietojen puuttuvan kummankin tallentimen tiedoista.

Seuraavaksi tutkinnassa aiotaan selvittää myös syy tälle tallennuksen ennenaikaiselle päättymiselle.

Onnettomuuskoneen lennontallentimet saivat sähköä kahdesta eri sähköväylästä, mutta moottorigeneraattoreiden vikatilanteessa ne eivät saa virtaa akuilta. Onnettomuudessa tuhoutunut Jeju Airin Boeing 737-800 (HL8088, MSN 37541/3012) oli valmistunut vuonna 2009. Vaatimus lennontallentimien akkuvirrasta tuli vaatimukseksi vasta vuonna 2010. Muutos ei kuitenkaan tuonut mukaan vaatimusta muuttaa olemassa olevaa kalustoa uusien vaatimusten mukaiseksi.

Tallenteiden puuttumisen taustalla saattaa olla myös muita syitä. Tammikuussa 2024 Alaska Airlinesin Boeing 737 MAX 9 -koneelle tapahtuneessa räjähtävän painekadon tutkinnassa selvisi, että koneen ohjaamoäänitallennin oli ylikirjoittunut.

Lento-onnettuumuustutkintaan liittyen Etelä-Korea on selvittänyt kuuden kansallisen lentoyhtiön Boeing 737-800 -koneiden huoltohistoriaa. Tutkinnan kohteena on kaikkiaan 101 matkustakonetta, jotka lentävät Jeju Airin Jin Airin, T'way Airin, Eastar Jetin, Air Incheonin ja Korean Airin laivastoissa. Lisäksi on tutkittu 13 lentoaseman turvallisuutta mukaanlukien Inchenonin, Gimpon ja Jejun lentoasemat.

Kyseinen lento-onnettomuus oli Etelä-Korean ilmailuhistorian eniten kuolonuhreja vaatinut turma. Se oli myös vuoden 2024 pahin lentoturma ja pahin Boeing 737-800 -konetyypille tapahtunut lentoturma.

Lue myös: