Viron ilmatilaa loukkasi perjantaiaamuna 19. syyskuuta 2025 kolme venäläistä MiG-31 -hävittäjää. Tapahtumien seurauksena Suomen, Ruotsin ja Italian päivystyshävittäjät nousivat ilmaan tunnistamaan ja saattamaan venäläiskoneita Itämerellä. Nato on vahvistanut läsnäoloaan liittouman itärajalla Eastern Sentry -operaatiossa venäjän agression seurauksena.

Italian Ilmavoimien F-35A -hävittäjät, Ruotsin ilmavoimien Gripenit ja Suomen Ilmavoimien F/A-18 -hävittäjät osallistuivat Itämerellä venäläiskoneiden tunnistamiseen ja  saattamiseen. Kolmen valtion hävittäjät olivat ns. QRA-valmiudessa (Quick Reaction and Alert) eli valmiina nousemaan taivaalle tunnistus- ja puolustehtävälle. Italian ilmavoimien F-35 -hävittäjät tukeutuvat parhaillaan Viron Ämariin osana Naton Baltian ilmavalvontaoperaatiota.

Kolmen Naton jäsenvaltion ilmavoimien yhteisoperaatio oli osa Naton lisätyn läsnäolon Eastern Sentry -operaatiota, jossa vahvistetaan Naton itärajan suorituskykyjä. Ensivaiheessa päähuomio on Puolassa, mutta päämääränä on vahvistaa koko liittokunnan itäistä sivustaa (Lue uutisemme aiheesta: Eastern Sentry vahvistaa ensivaiheessa Puolan itärajaa - jatkossa koko NATO-liittouman itärajaa).

venäläishävittäjät loukkasivat Viron ilmatilaa Suomenlahdella Viron pohjoisimman saaren Vaindloon alueella pysyen Viron ilmatilassa lähes 12 minuutin ajan. Hävittäjät eivät olleet jättäneet lentosuunnitelmaa eikä niillä ollut kaksipuolista radioyhteyttä Viron lennonjohtoon. Lisäksi koneiden toisiotutkavastaimet eivät olleet päällä. Kyse oli siis ns. pimeistä lennoista. Hävittäjät oli aseistettu R-73 -ilmataisteluohjuksin. 

Virossa on tapahtunut vuoden 2025 aikana jo neljä ilmatilaloukkausta, joiden aiheuttaja on ollut venäjä. Kaksi edellistä kertaa venäläiskoneet lensivät Viron ilmatilassa neljän minuutin ajan, kun aiemmin kyse oli alle minuutin mittaisista loukkauksista. Viron ilmatilassa on lentänyt luvatta neljä venäläiskonetta ja yksi helikopteri.

Viro pyytää Natolta neljännen artiklan aktivoimista tapahtumien seurauksena. Jos Naton jäsenvaltio kokee oman alueellisen koskemattomuutensa, poliittisen riippumattomuutensa tai turvallisuutensa olevan uhattuna, se voi pyytää neuvotteluja muiden jäsenvaltioiden kanssa. Kyseessä on mekanismi, jolla Nato-maat voivat tuoda esiin huoliaan ja kehittää yhteisiä toimintasuunnitelmia ennen kriisin eskaloitumista.

Neljäs artikla on aktivoitu Naton vuonna 1949 alkaneen historian jälkeen kahdeksan kertaa. Niistä viimeisin oli 10. syyskuuta 2025 Puolan pyynnöstä.

Päivitys 21.9. kello 09.10: Lisätty Viron julkaisema kuva venäläiskoneiden lentoradasta.