Lappeenrannan kaupunginhallitus äänesti lentokenttänsä alasajosta kokouksessaan 29. marraskuuta. Esitys kaatui äänestyksessä selvästi 7-4 antaen edelleen mahdollisuuden lentokentän ja lentoliikenneyhteyksien kehittämiseen Saimaan alueella. Lappeenrannan lentoaseman rahoituksesta äänestetään joulukuussa kaupunginvaltuustossa.

Kaupunginhallituksen kokouksessa esitettiin 29. marraskuuta ettei Saimaan lentoasemasäätiö-konsernille ja Lentoasema Oy:lle enää myönnettäisi tukea muuta kuin lentokenttätoiminnan hallittuun alasajoon tarvittava määräraha. Esitys kaatui kokouksessa äänin 7-4.

Lappeenrannan kaupunginhallituksessa ja valtuustossa on ollut vastaavia keskusteluja aiemminkin. Enemmistö on toistaiseksi ollut lentoaseman ja matkailuhankkeiden tukemisen kannalla.

Lappeenrannan lentoasema siirtyi Finavian lentoasemaverkostosta 1. tammikuuta 2016 Saimaan Lentoasemasäätiön ja Lappeenrannan Lentoasema Oy:n omistukseen. Tuolloin lentokentän merkitystä pidettiin tärkeänä koko Etelä-Karjalan maakunnan elinvoimaisuudelle ja saavutettavuudelle. Lentoasema on siis toiminut itsenäisesti jo vuosien ajan.

Nykyisen kaupunginvaltuuston 4-vuotiskauden strategiana ollut Lappeenrannan kehittäminen kansainvälisenä matkailukaupunkina. Kyseessä on kehyspäätös, joka on ollut kaupungin strateginen valinta. Lopullinen varmuus vuoden 2024 rahoituksesta Lappeenrannan lentoasemalle saadaan kaupunginvaltuuston kokouksessa 11. joulukuuta.

"Me Lappeenrannan lentoasemalla palvelemme saavutettavuutta, matkailua ja liiketoimintaa. Olemme ylpeitä lentoasemastamme, joka soveltuu erinomaisesti reittiliikenteen käyttöön. Suhtaudun luottavaisesti lentoasemamme jatkoon", kommentoi Lappeenrannan lentoaseman johtaja Jukka Himanen Lentoposti.fi:lle.

Edellisen lisäksi laajan kotimaisen lentoasemaverkoston säilyttäminen tukee osaltaan myös maanpuolustusta sekä huoltovarmuutta.

"Meillä on kokenut, motivoitunut ja sitoutunut henkilöstö. Finavian peruina Lappeenranta on edelleen täyden palvelun lentoasema, jonka moniosaajamallista voi olla ylpeä", jatkoi Himanen.

"Lentoasema säilyy, sitä kehitetään ja etsimme koko ajan uutta lentotoimintaa. Liiketappiomme on supistunut ja vuoden 2023 osalta tilanne on vähintään 100 000 euroa budjetoitua parempi. Haemme uutta liikevaihtoa aktiivisesti ja tehostamme toimintaamme", täsmensi Himanen.

"1,3 miljoonaa euroa verorahaa on iso summa. Me käytämme sen tehokkaasti ja seutukunta saa siitä ison osan takaisin. Meillä on 12 työntekijää, jotka tuovat verotuottoja. Ostamme mm. sähkön ja kaukolämmön kaupunkikonsernilta ja käytämme paljon paikallisia palveluita", sanoi Himanen.

Lappeenrannan lentoasema Oy:n TAK Research Oy:ltä tilaaman matkustajatutkimuksen mukaan koko vuoden 2023 matkailijakulutukseksi pelkästään Lappeenrannan seudulla arvioidaan 1,7 miljoonaa euroa. Kyseinen tutkimus toteutettiin ajanjaksolla kesä-elokuussa 2023 haastattelemalla yhteensä 735 lentomatkustajaa Ryanairin Milano-Bergamon -lennoilla.

Saimaan alueella olisi mahdollisuus ottaa osansa jopa Lapin matkailun menestystarinasta. Lapin nosti lentoon eri tahojen yhteistyö ja sitä Saimaankin alueella kehitetään mm. Mikkelin, Varkauden, Finavian lentoasemien sekä Pyhtään kanssa.

"Meillä on monipuolinen suunnitelma tulevaisuuden osalta ja käynnissä on useita neuvotteluita mm. lentokoulujen ja reittilentojen sekä tilauslentojen osalta. Esillä ovat myös, aurinkoenergian tuotanto, etätornihanke sekä tulevaisuuden vety- ja sähkölentämisen ratkaisut", avasi Himanen.

"Monta asiaa on siis vireillä. Sellaisia ovat mm. liikelennot Riikaan, tilauslennot Saimaan alueelle, kasvavan Finnairin koululentotarpeiden täyttäminen viiveettömässä lentoasemaympäristössä. Liikevaihto kasvaa pienistä virroista, kun lentoaseman kulut tulevat puolestaan pääsääntöisesti safety- ja security-asioista. Määräysten mukainen toiminta maksaa sen noin miljoona euroa vuodessa", jatkoi Himanen.

Lappeenrannan lentoasemalle on nykyisin yksi Ryanairin operoima reitti, jolla kuljetetaan vuosittain noin 37 000 matkustaja. Koneet ovat olleet toimitusjohtaja Himasen mukaan täynnä läpi kesän. Samaan aikaan venäläisten matkustajien osuus on pienentynyt jatkuvasti. Ryanair on operaattorina sitoutunut Lappeenrantaan ja sillä on jopa halua kasvattaa toimintaansa.

Kolmella lentoreitillä Lappeenrannassa ylitettäisiin arviolta vuosittain jopa 100 000 matkustajaa. Tämä onkin lentoaseman tavoite pitkällä tähtäyksellä. Lisälennot tuovat toki myös kustannuksia, mutta niiden arvioidaan tuovan matkailijoita aiempaa laajemmalti Saimaan alueelle. Nykyinen lentoaseman rahoitus riittää lentoaseman ylläpitoon ja yhteen lentoreittiin.

Keskusteluissa on ollut esillä myös ainakin kaksi ns. kolmiolentoreittiä, jotka olisivat Joensuu-Lappeenranta-Helsinki ja Kuopio-Lappeenranta-Riika. Näistä jälkimmäistä on aikoinaan jopa lyhyen aikaa lennettykin.

Myös liikesuihkukoneiden lennot Lappeenrantaan ovat olleet Himasen mukaan kasvussa vaikka venäläisten pääsy Suomeen on rajallista. Liikelentojen takana on ollu sekalainen joukko lomamatkailijoita, kiinteistönomistajia sekä kansainvälistä liiketoimintaa. Niiden lisäksi Lappeenrantaan on lennetty myös elinsiirtolentoja, joiden arvoa on vaikea arvioida.

"Lentoaseman infrastruktuuri on kunnossa eikä suuria investointeja tarvita vielä toistaiseksi. Kiitotie pysyy kunnossa ainakin seuraavat 4-5 vuotta ja ILS-mittarilähestymismenetelmän laitteet vielä tätäkin pidempään. Olemme lisäksi täysin omavaraisia myös varavoiman suhteen", arvioi Himanen.

"Itä-Suomen nykyiset luontevat kasvunäkymät ovat kansainvälisessä matkailussa. Omalla lentokentällä olemme houkutteleva kohde matkustajille. Mikäli matkustaja päätyisi suoralla lennolla Helsinkiin niin hänen houkuttelu Lappeenrantaan olisi erittäin vaikeaa. Suorat lennot tuovat siis mahdollisuuksia", päätti Himanen. MH