Suomen osalta Itämeren yllä lentävät ns. pimeät lennot eli transponderi suljettuna operoivat sotilaslennot eivät ole luoneet sen suurempaa uhkaa lentoturvallisuudelle. Sen on taannut ilmavoimien ja siviililennonjohdon välinen nopea ja toimiva yhteistyö. Lentoturvallisuutta ollaan kuitenkin edelleen kehittämässä ja käynnissä on keskustelut uusien yhteistyömuotojen selvittämiseksi.
Ilmavoimat valvoo Suomen alueellista koskemattomuutta ja lähialueiden ilmatilaa omalla valvontatutkaverkostollaan, jossa on kiinteiden tutka-asemien lisäksi erilaisia siirrettäviä tutkia. Valvontateknologia on monipuolistunut ja kehittynyt. Myös hävittäjäkaluston merkitys ilmatilannekuvan tuottajana on kasvanut. Lennonvarmistuksen tarpeisiin lennonjohtopalvelua Suomessa tarjoava Finavia puolestaan valvoo ilmatilaa pääasiallisesti ns. toisiotutkalla (SSR, Secondary Surveillance Radar), joka perustuu ilma-aluksen toisiotutkavastaajan eli transponderin ja lennonjohdon tutkajärjestelmän väliseen kommunikaatioon. Lentokoneen tai muun ilma-aluksen toisiotutkavastaaja lähettää maa-asemalta saamansa kyselyn perusteella vastauksena mm. korkeus-, nopeus-, ja suuntatietoa.
Finavian PSR (Primary Surveillance Radar) -tutkan valvontapeitto kattaa suuren osan Suomenlahdesta arviolta noin 80-100 merimailin kantamalla. Suuri osa Helsinki-Vantaan lähtevästä ja saapuvasta liikenteestä kulkee Suomenlahdella juuri tämän tutkan kantaman sisäpuolella. Nykyisen primääritutkan antenni pyörähtää 15 kertaa minuutissa.
Finavialla on taannoin ollut käytössään ilmavoimien tutkakuvaa mutta sen käytöstä on sittemmin luovuttu. ”Ilmavoimien primääritutkakuvaa oli aiemmin käytössä sotilas- ja yhteistyölentoasemilla mutta ei kuitenkaan Suomenlahdella. Ilmatilannekuva poistui käytöstä ilmavoimien uusiessa tutkiaan niiden tullessä käyttöikänsä päähän. Tuolloin ei myöskään ollut erityistä tarvetta ilmavoimien tutkatiedoille”, kertoo Luojus.
”Sotilastutkien tietoja ei voi integroida suoraan siviililennonjohdon järjestelmiin koska Ilmavoimien laitteistot eivät välttämättä ole siviilikäyttöön hyväksyttyjä. Nyt siis selvitetään miten Finavia voisi saada tietoja ilmavoimilta laajemmin lennonvarmistuksen tarpeisiin”, avaa Luojus. Finavia suunnittelee uudistavansa Helsinki-Vantaan lentoaseman toimistotornin katolla sijaitsevan PSR-tutkan seuraavan 2-3 vuoden aikana. Uusi ja kehittyneempi tutka toisi lennonjohdon käyttöön samalla myös entistä paremman valvontapeiton. Hankkeen läpivientiaika on noin vuoden verran, kun asennus tehdään olemassa olevaan paikkaan. Mikäli lopulta päädyttäisiin toisen primääritutkan hankintaan lienee sen sijoituspaikka lähellä Hankoa tai jossain ulkosaaristossa mahdollisimman kattavan tutkapeiton saavuttamiseksi.
Finavian primääritutkakuvaa seurataan lennonjohdon TopSky -esitysjärjestelmässä Helsinki-Vantaan ATCC Finland lennonjohtokeskuksessa, jossa toimivat Helsingin lähestymislennonjohto sekä osittain myös Tampereen aluelennonjohto. Primääritieto jaetaan myös Tampereen Aitovuoressa sijaitsevaan osaan aluelennonjohdosta. Lennonjohto työskentelee kuitenkin pääsääntöisesti toisitutkatiedoilla.
Ilmavoimat ei kommentoi lukumääriä kuluvalta tai edelliseltä vuodelta alueellisen koskemattomuuden valvonnan sekä alueellisen koskemattomuuden turvaamisen osalta. Lue myös:
|
|||