Ilmasotakoulun Hävittäjälentolaivue 41 järjestää Final 22 -lentotoimintaharjoituksen Tikkakosken tukikohdassa 21.‒25.3.2022. Kyseessä on ilmavoimien ohjaajien loppuharjoitus, jonka aikana Hawk-ohjaajat soveltavat oppejaan haastavassa toimintaympäristössä ja matalilla lentokorkeuksilla.

Vaasan hovioikeus piti perjantaina 18. maaliskuuta voimassa aiemman käräoikeuden tuomion, jonka mukaan Ilmasotakoulun entinen johtaja tavoitteli etua läheiselleen lentoreserviupseerikurssi 93:n oppilasvalinnoissa vuonna 2018. Hovioikeuden päätöksestä kertoi YLE.

Puolustusministeriön HX-hankkeen ohjelmajohtaja Lauri Puranen toteaa uudessa blogissaan, että keskustelut ovat siirtyneet hävittäjähankkeesta puolustuskyvyn ja -yhteistyön isoihin linjoihin. Siihen liittyen Suomen HX-hankintapäätös tehtiin hyvissä ajoin ja F-35A -hävittäjät korvaavat F/A-18 Hornetit suunnitellusti vuosikymmenen lopulla.

Ilmasotakoulun Hävittäjälentolaivueen 41 joukko-osastoharjoitus alkeiskoulutuskoneilla on käynnissä Karjalan lennostossa Siilinjärvellä sekä Satakunnan lennostossa Pirkkalassa. Lentotoiminta sisältää erilaisia lentokoulutusohjelman mukaisia lentoja Lentoreserviupseerikurssi 96:n oppilaille. Harjoitus päättyy 25. maaliskuuta 2022.

Saksan puolustusvoimat korvaa vuodesta 1981 lähtien käytössä olleet Panavia PA-200 Tornado -hävittäjät amerikkalaisilla Lockheed Martin F-35A -hävittäjillä, jotka tulevat olemaan osa Saksan tulevaisuuden ydinpelotetta. Häivehävittäjien lisäksi Saksa hankkii myös elektroniseen sodankäyntiin erikoistuneita Eurofighter ECR-hävittäjiä (Electronic Combat Role).

Naton ilmavoimien komentajat tapasivat Saksan Ramsteinin lentotukikohdassa 9. ja 10. maaliskuuta 2022. Mukana olivat myös Naton läheiset rauhankumppanimaat (Partnership for Peace, PfP) Suomi ja Ruotsi. Kokouksen aiheena oli liittoutuneiden suvereniteetin säilymisen varmistaminen.

Ison-Britannian kuninkaallisten ilmavoimien RAF:n Lockheed Martin F-35 -hävittäjät ovat saapuneet Viron Ämarin lentotukikohtaan osana Naton Baltian ilmavalvontaoperaatiota sekä Euroopan turvaamistoimia. Jo aiemmin Baltian maihin ja itäiseen Euroopaan on saapunut Yhdysvaltain ja Hollannin F-35 -hävittäjiä.

Puolustusministeri Antti Kaikkonen on tehnyt päätöksen, jonka mukaan neuvotteluja ilmatorjunnan korkeatorjuntakyvyn kehittämiseksi jatketaan kahden israelilaisen yrityksen kanssa. Neuvotteluita jatketaan Israel Aerospace Industriesin sekä Rafael Advanced Systemsin kanssa. Päätöksiä odotetaan tehtäväksi alkuvuodesta 2023.

Ilmavoimien vuosipäivää vietetään sunnuntaina 6. maaliskuuta. Vuosipäivää juhlistetaan etukäteen henkilöstö- ja seppeleenlaskutilaisuuksilla perjantaina 4.3.2022. Ylilennot kunnioittivat seppeleenlaskuja. 

Ilmavoimien Karjalan lennoston Hävittäjälentolaivue 31 järjestää Vihuri 22 -lentotoimintaharjoituksen Rissalan ja Oulunsalon tukikohdissa 28.2.‒3.3.2022. Harjoitukseen osallistuu F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjiä. Lentotoiminnassa käytetään ylisoonisia nopeuksia sekä omasuojajärjestelmiin kuuluvia soihtuja.

Tasavallan presidentti on 25. helmikuuta 2022 valtioneuvoston esityksestä tehnyt useita päätöksiä kenraalin, amiraalin ja pääinsinöörin virkaan nimittämisistä ja tehtävään määräämisistä Puolustusvoimissa. Kenraalimajuri Jari Mikael Mikkonen määrättiin Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen johtajaksi, jonka lisäksi eversti Timo Herranen nimitetään kenraalin virkaan ja määrätään Ilmavoimien esikuntaan esikuntapäälliköksi.

Ilmavoimat lentää yhteistoimintakierroksia Belgian ilmavoimien kanssa 16.‒17. helmikuuta 2022. Harjoitteluun osallistuu kaksi suomalaista F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjää ja kaksi belgialaista General Dynamics F-16 Fighting Falcon -hävittäjää.

Naton F-15E Strike Eagle -hävittäjät suorittivat tunnistuslennon 3. helmikuuta 2022 Itämerellä lähellä Baltian maita. Kohteena olivat Venäjän valtion Tupolev Tu-154 -kuljetuskonetta saattaneet tunnistamattomat lentokoneet. Myös Suomen ilmavoimat suoritti tuolloin alueellisen koskemattomuuden valvontatehtävän Suomenlahdella. Lentoposti.fi arvioi tuolloin kohteena olleen Tu-154 -konetta saattaneiden muiden koneiden tunnistaminen.

Ilmavoimat järjestää Ilmahanki 22 -lentotoimintaviikon 7.‒10.2.2022, jonka aikaan ilmaoperaatioihin osallistuu päivittäin jopa 20‒30 F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjää. Suunnitelmissa on myös yhteistoimintakierroksia Ruotsin ilmavoimien kanssa. Harjoituksen ajankohta on sama kuin aiemmin koronapandemian takia siirretyllä Hanki 22 -harjoituksella.

Suomen Ilmavoimien F/A-18 Hornet -hävittäjä on suorittanut operatiivisen alueellisen koskemattomuuden valvontaan liittyvän tehtävän Suomenlahdella 3. helmikuuta 2022. Lentotoiminnasta on voinut tehdä havaintoja Kaakkois-Suomessa voimakkaana lentomeluna.

Kanada johtaa ETYJ:n Wienin asiakirjan 2011 mukaisen luottamusta ja turvallisuutta lisäävän (LTL) monikansallisen arviointikäynnin Karjalan lennostoon 1. -3. helmikuuta 2022. Arviointiryhmään osallistuu myös yksi jäsen Tshekistä ja ryhmän jäsenillä on diplomaattistatus.

Ilmavoimat ja maavoimat toteuttivat osana valmiusyksiköiden harjoitusta F/A-18 Hornet -hävittäjällä JDAM-täsmäpommin (Joint Direct Attack Munition) ilmasta maahan -pudotuksen. Isku tehtiin tiistaina 25. tammikuuta maavoimien JTAC-ilmatulenjohtoryhmän osoittamaan maaliin Kouvolan ja Mäntyharjun alueella sijaitsevalla Pahkajärven ampuma-alueella.

Ilmavoimien F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjät harjoittelevat ilmantankkauskontakteja Yhdysvaltain ilmavoimien KC-135 Stratotanker -ilmatankkauskoneen kanssa Suomen yllä 24.–27.1.2022. Kaksi kertaa vuodessa järjestettävillä harjoituksilla ylläpidetään hävittäjälentäjien kelpuutuksia.

HX-hanke on edennyt joulukuussa 2021 tehdystä hankintapäätöksestä hankesopimusten viimeistelyvaiheeseen sekä uusien Lockheed Martin F-35A Lightning II -hävittäjien käyttöönoton valmisteluun. Odotusten mukaisesti kilpailijat eivät esittäneet oikaisuvaatimuksia. Puolustusministeriön HX-hankkeen ohjelmajohtaja Lauri Puranen avasi hankkeen seuraavia vaiheita blogissaan.

Itämeren alueen ja erityisesti Suomenlahden kansainvälisessä ilmatilassa lentävistä Venäjän valtiollisista ilma-aluksista entistä suurempi osa lensi alueella vuonna 2021 puutteellisin tiedoin eli kyseessä oli ns. pimeä lento. Lentojen kokonaismäärä säilyi kuitenkin edellisvuoden tasolla joten muutos oli merkittävä. Suomen ilmatilaa venäläiskoneet ovat loukanneet edellisen kerran vuonna 2020.