Airbus Flexrotor RPAS-järjestelmä tukee Rajavartiolaitoksen purjehduskautta 2026 Itämerellä

Flexrotor_1_AirbusRajavartiolaitos on saanut myös purjehduskaudelle 2026 Euroopan meriturvallisuusviraston EMSA:lta käyttöön miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän. Rajan operatiivista toimintaa tukee ja tilannetietoisuutta parantaa Airbus Flexrotor -UAS-järjestelmä (RPAS, Remotely Piloted Aircraft Systems).

Raja hyödyntää EMSA:n tarjoamaa palvelua merellisen toimintansa tukena jo seitsemättä kertaa. Palvelu on maksuton tuki Euroopan raja- ja meriturvallisuuden tukemiseksi. UAS-järjestelmän valvonta- ja suorituskykyä hyödynnetään joko Rajavartiolaitoksella suoraan tai tukena muille viranomaisille.

ToiminnFlexrotor_4_EMSAan painopisteenä ovat mainitut rannikkovartiostotoiminnot pohjoisella Itämerellä pääosin saariston ulkopuolella. Merivartiostot suunnittelevat lennot osaksi omaa operatiivista toimintaansa. Länsi-Suomen merivartioston johtokeskus johtaa Suomen ilmatilassa toteutettavat lennot. Lentoja toteutetaan kesäkuusta aina syksyyn saakka.

Miehittämätön ilma-alus tukee Rajavartiolaitosta merellisissä rannikkovartiostotoiminnoissa, joka on eurooppalainen laaja-alainen käsite. Se sisältää rajojenvalvonnan merialueella, meriturvallisuuden, merenkulun turvatoimet, meripelastuksen, kalastuksen valvonnan, tullivalvonnan, yleisen lainvalvonnan merellä sekä meriympäristön suojelun.

"Miehittämätön ilmailu on ollut osa Rajavartiolaitoksen toimintaa jo useita vuosia. Tämän kokoluokan ilma-alus tarjoaa laajan toiminta-alueen myös avomerellä ja parantaa tilannekuvaamme merialueelta. Lennätys täydentää merellä partiointiamme, mitä teemme veneillä, laivoilla, helikoptereilla ja valvontalentokoneilla", kertoi Rajavartiolaitoksen esikunnan rajaturvallisuusasiantuntija komentajakapteeni Pekka Parkkali.

Operaation tavoitteena on nostaa Rajavartiolaitoksen suorituskykyä raja- ja meriturvallisuustehtävissä sekä muissa rannikkovartiostotoiminnoissa hyödyntämällä EMSA:n resursseja Suomen merialueella, rannikolla ja saaristossa.

Operaation avulla muodostuu parempi tilanneymmärrys avomerialueilta. Valvontatehtävien lisäksi pyritään paljastamaan esimerkiksi mahdollisia luvattomia alusöljypäästöjä sekä rajat ylittävää rikollisuutta ja tarvittaessa tukemaan meripelastustehtäviä.

Purjehduskaudella 2026 operaatioon osallistuvat Suomen lisäksi Viro ja Latvia. UAS-järjestelmän tukikohta sijaitsee Virossa, Saarenmaalla, mistä lentoonlähtö ja laskeutuminen tapahtuvat. Suomeen on perustettu tukiasema, joka mahdollistaa operoinnin myös Saaristomeren alueella. Aiemmin käytössä on ollut myös Hangon lentopaikka, jonne tukeutui purjehduskaudella 2025 EMSA:n Tekever AR5 EVO RPAS (Remotely Piloted Aircraft Systems).


Lento-operaatiot suorittaa Airbus Helicoptersin kumppani Extensee

Flexrotor_3_EMSAEMSA ja Airbus sopivat miehittämättömien ilma-alusten puitesopimuksen joulukuussa 2025. Kahden vuoden mittaisein sopimuksen arvo on 30 miljoonaa euroa, jonka lisäksi sopimuksessa on kaksi vuoden mittaista jatko-optiota.

Yhteistyö alkoi vuoden 2026 aikana ja operatiivisen toiminnan suorittaa ranskalainen palveluntarjoaja Extensee, joka on Airbus Helicoptersin operatiivinen kumppani.

Sopimus sisältää Flexrotor RPAS (Remotely Piloted Aircraft Systems) -järjestelmiä, joilla kohennetaan eri maiden rannikkovartiostotoimintoja.


Flexrotor kykenee pystysuoriin nousuihin ja laskeutumisiin 

Flexrotor on moderni VTOL-kykyinen (Vertical Takeoff and Landing) miehittämätön ilma-alusjärjestelmä eli on kykenevä nousemaan ilmaan ja laskeutumaan pystysuoraan roottorin avulla.

Flexrotor_2_AirbusTämä järjestelmä on suunniteltu 12-14 tuntisiin ISTAR-tehtäviin (Intelligence, Surveillance, Target Acquisition, and Reconnaissance) eli tiedusteluun, valvontaan, maalinosoitukseen ja tiedonhankintaan. Flexrotor voidaan varustaa erilaisin elektro-optisin järjestelmin ja kehittyneinen sensorein. Maksimi hyötykuorma on kahdeksan kilogrammaa ja suurin lentoonlähtöpaino on 25 kg.

EMSA:n hankkimassa varustuksessa Flexrotorin toiminta-aika on 10 tuntia. Flexrotor kykyenee autonomiseen toimintaan maalla ja merellä. Operointiin se tarvitsee vain 3,7 x 3,7 metrisen nousu- ja laskeutumisalueen. Näin se voisi helposti toimia esimerkiksi ulkovartiolaiva Turvalta.

Flexrotor kykenee lentämään jopa 140 km/h nopeudella ja suurin lentokorkeus on kolme kilometriä. Suurin leijuntakorkeus on 1300 metriä. Voimanlähteenä on 28 kuutiosenttimetrinen 2-tahtimoottori. Korkeutta Flexrotorilla on kaksi metriä ja roottorin halkaisija on 2,2 metriä. Siipien kärkiväli on kolme metriä.

Järjestelmä on helposti kuljetettavissa ja se saadaan kuljetuksesta taivaalla alle 30 minuutissa.

Lue myös: