Matkustajakoneissa hengitysilma on puhtaampaa, kuin monessa muussa paikassa. Korvausilma otetaan koneen ulkopuolelta ja matkustajakoneen lentäessä korkealla se on erittäin puhdasta. Kylmä korvausilma lämmitetään lentokoneen ilmastointijärjestelmässä ennen sen kiertoa matkustamossa. Matkustamon ilma vaihtuu nopealla tahdilla 20-30 kertaa tunnissa eli noin 2 - 3 minuutin välein.
Noin puolet matkustamon ilmasta poistetaan ulos tämän 2-3 minuutin aikana ja puolet puhdistetaan ilman kulkiessa HEPA-suodattimien (High-Efficiency-Particulate Arrestors) läpi. Nämä suodattimet ovat sairaalatasoa ja esimerkiksi Covid-19 -virus jää valmistajan mukaan suodattimiin. Niihin jää 99 prosenttia kaikista epäpuhtauksista. Kaikissa matkustajaliikenteessä olevissa Airbus-koneissa on HEPA-suodattimet. Turvallisuus on varmistettu siis myös terveyden osalta jo valmiiksi. “Ilmastointijärjestelmää suositellaan Covid-19 aikana käytettäväksi HI-asennossa”, täsmentää Dumont, viitaten Airbusin lentokoneiden ilmastointijärjestelmä low, normal ja hi -valintoihin. Lentokonevalmistajan antama 2-3 minuutin aika on keskiarvo yhtiön Airbus-koneissa sisältäen käytettävän ilmastointiasetuksen low-normal-hi. Airbus ei suosita low-asennon käyttöä lennoilla tällä hetkellä. Ilmastointijärjestelmän Low-valinnalla ilma vaihtuu hitaammin kuin Hi-tasolla.
Lentoyhtiöt toivovat koneiden täyttyvän nopeasti, jotta lentoja ei operoitaisi tappiolla. Mediassa on ollut esillä jopa matkustamoiden keskipaikkojen jättäminen tyhjäksi. Tällaisia toimia on väläytellyt myös jokunen lentoyhtiökin. Ratkaisu kuitenkin nostaisi kustannuksia merkittävästi eikä lisäisi turvallisuutta. Kansainvälinen ilmakuljetusliitto IATAkin ilmoitti toukokuun alussa ettei se tue tätä ratkaisua juuri kaupallisista syistä. Eurooppalainen lentokonevalmistaja Airbus on samalla linjalla, mutta toisesta syystä.
“Keskipaikan jättäminen vapaaksi ei tuo lisäarvoa turvallisuuteen, koska ilma koneessa vaihtuu niin nopeasti. Kysymys on enemmänkin siivoamisesta ja sääntöjen noudattamisesta. Jos matkustaja aivastaa niin maski on ensimmäinen suoja ja toinen on hiha johon yskäisy tehdään. Lisäksi ilma vaihtuu ylhäältä alas joten partikkelit ovat kadonneet jo alle minuutissa. Riski sairastumiseen on hyvin pieni ja pienempi kuin monessa muussa paikassa”, kertoo Dumont.
Vuoden 2001 syyskuun 11. tapahtumat ja muut terroriteot ovat tuoneet muutoksia lentoliikenteeseen ja matkustuskokemukseen. Pysyvinä muutoksina matkustajille näistä on jäänyt mm. nesterajoitukset ja tiukennetut turvatarkastukset myös elektronisten laitteiden osalta. Myös koronaviruspandemia voi jättää jälkensä käytettäviin menetelmiin. Osa muutoksista on pysyviä ja osa varmasti väliaikaisia. Yksi merkittävä muutos on koneeseen nousujärjestys ja koneesta poistuminen sekä maskien käyttö. “Matka kotoa kauppaan tai muuhun kohteeseen sisältää erilaisia tapahtumia ja kohtaamisia. Toiminta lentokoneessa on vähäriskisempää, koska käytössä on useita tartuntavaaraa minimoivia toimia, kuten mm. ohjattu koneeseen nousu sekä poistuminen, suu-nenäsuojan käyttö sekä käsien oikeanlainen peseminen. Lentokoneissa riskitaso on niin alhaalla kuin mahdollista”, uskoo Dumont. Lentomatkustamisen terveysturvallisuutta on parannettu entisestään myös Euroopan ilmailuviranomaisen EASA ja Euroopan tartuntatautikeskuksen ECDC:n 20. toukokuuta julkaisemalla seikkaperäisellä ohjeistuksella. Se sisältää riskejä vähentäviä toimintaohjeita matkustajille lentomatkan eri vaiheisiin. Lue myös:
|
|||