Finavia: Lentoliikenne vaikuttaa maankäyttöön kuten muukin liikenne

EFHK_talvellaLiikenteen turvallisuusvirasto Trafi linjasi lentomelua koskevassa päätöksessään lokakuussa 2015, että kuntien ja kaavoittajien tulee huomioda lentomelu suunnitteluissaan. Lentoasemia hallinnoiva Finavia kertoo, että lentokonemelusta on tehty ennusteita 1960-luvulta lähtien ja ne on yleensä ulotettu parinkymmenen vuoden päähän tulevaisuuteen.

EFHK_melualue_vuonna_2025Finavia on tehnyt meluennusteita lähihistoriassa kolmesti. Niistä ensimmäinen tehtiin Helsinki-Vantaan kolmannen kiitotien (04L/22R) lupahankkeen yhteydessä vuonna 1990. Tuoreemmat selvitykset tehtiin käyttöönoton yhteydessä 2002 ja lentoaseman uuden ympäristöluvan pohjaksi vuonna 2008.

Viimeisimmän selvityksen työnimenä on ”Vuosi 2025”. Finavian mukaan ennusteessa käytetty liikennemäärä ei kuitenkaan täyty vielä ensi vuosikymmenellä. Ennusteen mukaan vuoden 2025 paikkeilla Helsinki-Vantaalla olisi noin 920 operaatiota vuorokaudessa. Yöaikaisia kello 22-07 välillä operaatioita olisi noin 80.

Uusi ympäristölupa saatiin vihdoin tammikuussa 2015 KHO:n laivoimaisella päätöksellä. Se linjasi Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin päättämään mahdollisista yöaikaisista toimintarajoituksista.

Päätöksessään Trafi ei rajoittanut yöaikasta toimintaa mm.  Helsinki-Vantaan valtakunnallinen erityisaseman sekä vaihtoehtoisen lentoasemainfran puuttumisen takia. Trafi huomautti myös tuolloin, että kuntien ja kaavoittajien tulee huolehtia siitä, että tiedossa oleville melualueille ei ohjata uutta asutusta.

Helsinki-Vantaan parhaillaan käynnissä oleva 900 miljoonan euron laajennushanke vuoden 2020 matkustajamäärän tarpeisiin ei siis vaikuta lentomeluennusteisiin, joissa on varauduttu tulevaan kasvuun jo lähes 10 vuotta sitten. 

SIS_Mikko_Viinikainen"On tärkeää ottaa ennuste järkevällä tavalla huomioon kuntien maankäytön suunnittelussa. Näin on myös pääsääntöisesti tehty. Esimerkkinä tästä on Vantaan kaupungin suunnittelutyö", kertoo Finavian kestävän kehityksen johtaja Mikko Viinikainen.

"Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana Finavia on joutunut valittamaan kaavapäätöksestä vain kerran. Tapaus koski Tuusulan Rykmentinpuistoa, sillä kaava sijoitti suuren määrän uutta asutusta suoraan kolmannen kiitotien laskeutumislinjalle, missä melua ei mitenkään voida välttää", jatkaa Viinikainen.

Helsinki Vantaan lentoaseman melualueella asuvien asukkaisen osuus on Trafin karkean arvion mukaan noin kaksi prosenttia kaikista Suomessa liikenteen melualueella asuvista. Lentoliikenteen meluhaitta on pienentynyt uusien hiljaisempien lentokoneiden käyttöönoton myötä sekä ilmaliikenteen hallinnan keinoin, kuten lähestymisreittien optimoinnilla ja jatkuvan liu'un CDO-menetelmin (Continuous Descent Operations).

Vuonna 1990 melualueella asui 97 000 asukasta (päivä-ilta-yömelutaso Lden yli 55 dB), nykytilanteessa 15 000 – 20 000 asukasta kiitotieremonteista riippuen. Samantasoisen tie- ja raideliikennemelun piirissä asuu pääkaupunkiseudulla noin 539 000 asukasta.

Finavia avasi toukokuussa 2013 Webtrak-palvelun, jonka avulla on mahdollista nähdä kaikki lentoreitit ja melunmittaustulokset Helsinki-Vantaan ympäristöstä.

Lue myös aiheeseen liittyvää aikaisempaa uutisointiamme: