Dronet lentävät aiempaa useammin Helsinki-Vantaan lentoaseman vilkkaaseen ilmatilaan. Viimeisen viikon aikana drone-havaintoja on jo viisi. Niistä kolme viimeisintä tehtiin äitienpäivänä 13. toukokuuta. Yhteentörmäys lentokoneen tai helikopterin kanssa voi olla kohtalokasta. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin mukaan jokainen tapaus on liikaa. 

 ”Lentokentän läheisyydestä on raportoitu viikon sisällä viisi drone-havaintoa ja nämä havainnot on tehty todella lähellä ilma-aluksia. Määrä on kasvanut selkeästi edellisvuodesta”, kertoo ANS Finlandin Helsinki-Vantaan lennonjohtokeskuksen päällikkö Karri Hannula Lentoposti.fi:lle.

Droneista on tehty havaintoja ympäri Helsinki-Vantaan lentoaseman lähialuetta, joka ulottuu karkeasti noin 20 kilometrin päähän lentoasemasta.

 Äitienpäivän iltapäivänä tehty ensimmäinen drone-havainto tapahtui lähialueella lyhyellä 5-6 merimailin loppuosalla kiitotielle 22L eli Keravan yllä. Drone lensi laajarunkokoneen yläpuolella yli 600 metrin korkeudessa. Kyseisen kiitotien loppuosalla dronesta tehtiin myös toinen havainto. Myöhemmin drone-havainnoista raportoi myös kiitotien 15 loppuosalla lentänyt helikopteri.

”Sunnuntai-iltapäivänä riippumattomien rinnakkaisten lähestymisten eli ruuhka-ajan aikaan saimme lentäjiltä useampia havaintoja droneista kiitoteiden 22 loppuosalta. Tuuli mahdollisti kiitoteiden käytön myös toisinpäin ja koneet tuotiin drone-havaintojen seurauksena laskuun kiitoteiden 04 suunnasta eli Espoon yltä”, kertoo Hannula tapahtumista.

Ruotsissa lentokenttä saatetaan jopa sulkea drone-havainnon seurauksena parinkymmenen minuutin ajaksi, joka on tyypillinen toiminta-aika kyseisille laitteille.

”Suomessakin mennään lentoturvallisuus edellä mutta ilmatilaa ei välttämättä suljeta. Pyrimme antamaan liikenneilmoituksia ja etsimme keinoja vaaran pienentämiseksi”, avaa Hannula toimintatapoja.

Viikko takaperin maanantaina 7. toukokuuta drone-havainto tehtiin Pohjois-Espoon yllä.

”ilmoitamme tapauksista hälytyskeskuksen kautta, jonka seurauksena poliisi aloittaa omat toimensa. Asianosainen eli vaaran kokenut operaattori tai lentäjä tekee aiheesta rikosilmoituksen”, kertoo Hannula.

Helsinki-Vantaalla on koekäytössä suomalaisen toimittajan järjestelmä, joka havainnoi lentokentän alueella dronen ja ohjaimen välistä signaalia. Alunperin kyseessä oli Finavian ja Trafin hanke mutta kokeilua on jatkettu ja palveluntarjoaja voi edelleen osoittaa toimintakykynsä.

”Kyseessä on globaali ja haasteellinen ongelma, johon etsitään ratkaisua yhteistyöllä eri viranomaisten ja lentoyhtiöiden kanssa. Erilaiset turvallisuusvirastot kartoittavat ratkaisuja dronejen havainnointiin. Ne perustuvat tutkateknologiaan ja muunlaisiin havaintoihin”, jatkaa Hannula.

Korkeusrajat ja muu drone-tietous on helposti saatavilla

Suomessa on Euroopan liberaalein sääntely drone-toiminnassa. Se mahdollistaa hyvin erilaisia operaatioita riskiperusteisesti. Sääntely on kiristymässä EU-regulaation myötä mutta vaaratilanteiden lisääntyessä se voi kiristyä entisestään. Tämä taas ei vaikuttaisi sääntöjä tahallaan rikkoviin toimijoihin.

Suomessa nykyisin voimassa olevien määräysten mukaan kauko-ohjatun ilma-aluksen lennättäminen lentoaseman läheisyydessä eli lähialueella, lentopaikan lentotiedotusvyöhykkeellä tai radiovyöhykkeellä on sallittua enintään 50 metrin korkeudella maan tai veden pinnasta, kun vaakasuora etäisyys kiitotiestä on vähintään viisi kilometriä. Kauempanakin lennätyskorkeuden on oltava alle 150 metriä maan tai veden pinnasta ellei muuta ole sovittu.

”Korkeusrajat ylittääkseen käyttäjän pitää tietoisesti muokata dronen asetuksia. Useilla valmistajilla kuten DJI:llä ja Yunic:illa on valmiiksi asetettu 120-150 metrin maksimikorkeus”, kertoo Trafin johtava asiantuntija Jukka Hannola Lentoposti.fi:lle.

Aktiivisesti drone-tietoutta jakava Trafi on julkaissut toimijoille mm. Droneinfo-mobiilisovelluksen sekä droneinfo.fi -sivuston. Niissä molemmissa on tarjolla valmiiksi selkokielistä tietoutta dronejen lennätyksestä.

”Tieto on saatavilla helpossa muodossa. Kyse ei ole tiedon puutteesta vaan välinpitämättömyydestä tai tahallisuudesta. Moni on jo huolestunut joutuvatko sääntöjä noudattavat operaattorit kärsimään toisten tekemisistä”, jatkaa Hannola.

Lentäjä voi menettää lentokoneen tai helikopterin hallinnan drone-törmäyksen seurauksena

Raportit dronejen ja ilma-alusten läheltä piti-tilanteista ovat kasvussa. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin tilastojen mukaan tapauksia ei ollut yhtään vuonna 2014. Vuonna 2015 tapauksia oli kahdeksan, vuonna 2016 jo kymmenen, vuonna 2017 15 kappaletta ja vuonna 2018 toukokuun tapaukset mukaanlukien jo 11 kappaletta.

Niistä kaikki ovat sattuneet suomalaisille ilma-aluksille. Kyseisistä läheltä piti -tilanteista 27 prosenttia on kuitenkin sattunut ulkomailla.

Trafin vastaanottamien drone-raporttien kokonaistilastoissa on mukana läheltä piti -tilanteiden lisäksi myös miehittämättömän ilma-aluksen tekemät ilmatilaloukkaukset, miehittämättämän ilma-aluksen hallinnan menetys, epäselvyys toimintamenetelmissä tai toimintaohjeissa sekä tekniset viat.

Kokonaistilastossa droneja koskevia raportteja oli vuonna 2014 yksi kappale, vuonna 2015 jo 16 kpl, vuonna 2016 34 kpl, vuonna 2017 37 kpl ja kuluvana vuonna toukokuu mukaanlukien 36 kpl.

”Ammattilaisten lisäksi toiminnastaan ovat raportoineet myös alan harrastajat. Valveutuneita harrastajia on paljon. Toivomme lisää raportteja jotta raportointikulttuuri kehittyisi”, kommentoi Trafin Hannola.

Vuonna 2017 julkistetun tutkimuksen mukaan lentokoneen ja dronen yhteentörmäys voi olla kohtalokasta. Tutkimusten ja tehtyjen mallinnusten mukaan drone aiheuttaa lintutörmäystäkin suuremman vaaran lentokoneille ja helikoptereille jopa lintutörmäystä pienemmillä kohtaamisnopeuksilla.

Suurella kohtaamisnopeudella suoritetuissa kokeissa 3,5 kg:n drone läpäisi liikennekoneen tuulilasin. Tutkimuksen mukaan jo 400 gramman painoinen metalliroottorinen miehittämätön kamerakopteri aiheuttaa kriittisen vaurion helikopterin tuulilaseille jopa pienemmällä nopeudella kuin 1,2 kg:n painoinen muoviroottorinen laite. Tuulilasien lisäksi erityisen kriittisiä törmäykselle dronen kanssa ovat helikoptereiden pyrstöroottorit.

”Vastuuttomalla toiminnalla estetään myös vastuullisten drone-toimijoiden ilmailu. Ensimmäisen törmäyksen jälkeen riippumatta sen tuloksista luvassa on entistä kovempaa sääntelyä”, arvioi ANS Finlandin lennonjohtokeskuksen päällikkö Karri Hannula.

”Ensiarvoisen tärkeää olisi saada tekijöitä vastuuseen, sillä kyseessä on aina vakava vaaratilanne”, päättää Trafin johtava asiantuntija Jukka Hannola.

Lue myös: