Ruotsin, Norjan ja Tanskan lentäjäliittojen lakko on aiheuttanut SAS:lle merkittävät tappiot ja uhkaa yhtiön mukaan jo vaikeuttaa uuden pääoman hankkimista. SAS on joutunut perumaan lakon seurauksena tähän mennessä yli 2550 lentoa. Lentäjät vastustavat työnantajan toimia lipsua sovitusta, jonka mukaan pandemian aikana irtisanotut lentäjät tuli palkata takaisin SAS:lle. Lentäjiä palkataankin nyt ainoastaan uusiin yhtiöihin leikatuin työehdoin. SAS on jo ilmoittanut halunsa jatkaa neuvotteluita.

SAS:n lentäjäliitot aloittivat lakon 4. heinäkuuta 2022, sillä neuvottelut työnantajan kanssa eivät edenneet. Lentäjäliittojen mukaan SAS ei ole ollut halukas neuvottelemaan työehdoista. SAS irtisanoi koronaviruspandemian seurauksena noin 560 lentäjää, joka vastasi noin 40 prosenttia yhtiön lentäjämäärästä. Ruotsissa ei ole mahdollista lomauttaa työntekijöitä kuten Suomessa. Ennen pandemiaa SAS:lla oli noin 1400 lentäjää. Kaikkiaan SAS on vähentänyt noin 5000 työpaikkaa.

Tanskaisia, norjalaisia ja ruotsalaisia lentäjiä edustavat ammattiliitot tekivät SAS kanssa uuden työehtosopimuksen keväällä 2021. Tuolloisen sopimuksen toivottiin edistävän hyvää vuoropuhelua osapuolten välillä. SAS oli myös pyytänyt irtisanottuja lentäjiään säilyttämään virkapukunsa, sillä töitä olisi tarjolla lentoliikenteen elpyessä. Lentäjät olisi sopimuksen mukaan tullut palkata takaisin SAS:lle lentoliikenteen elpyessä ja lentäjätarpeen kasvaessa.

Nyt SAS ei kuitenkaan aio palkata irtisanomiaan lentäjiä uudelleen vaikka neuvotteli työehdoista pois mm. aiemmin sovitut palkankorotukset. Lisäksi SAS solmi vielä tämänkin työehtosopimuksen alittavista ehdoista tanskalaisen ilmailualan työntekijäliitto FPU:n (Flyvebranchens Personale Union) kanssa. Kyseinen liitto ei ole edustanut aiemmin SAS:n lentäjiä.

SAS on tarjonnut entisille lentäjilleen töitä vuokratyöfirmojen kautta. Työpaikat eivät siis ole SAS:lla vaan ne ovat tarjolla uusissa SAS Link ja SAS Connect -yhtiöissä merkittävästi heikommilla työehdoilla.

Lentäjälakko on tähän mennessä aiheuttanut SAS:lle yli 2550 lennon peruutukset ja vaikutukset ovat koskettaneet yli 270 000 matkustajaa. Lakon aikana SAS Link, SAS Connect ja ulkoiset kumppanit airBaltic, Cityjet ja Xfly lentävät normaalisti.

SAS toteaa lakon vaikuttaneen merkittävästi yhtiön taloudelliseen asemaan ja uhkaa yhtiön mahdollisuuksia onnistua saamaan lyhyen ja pitkän aikavälin rahoitusta sekä onnistunutta uudelleenjärjestelyä. SAS arvion mukaan lakon päivittäiset vaikukset ovat noin 9-12 miljoonaa euroa ja kokonaisuudessaan tappiota olisi tullut lakon aikana jo 94-122 miljoonaa euroa.

"Olemme syvästi pahoillamme lakon vaikutuksista asiakkaisiimme, lentojen perumisen ja viiveiden seutauksena. Lakko vaikuttaa vakavasti myös mahdollisuuksiimme SAS Forward -säästöohjelman kanssa. Meidän tulee päästä sopimukseen ja on lopetettava lakko mahdollisimman pian. Tämä edellyttää, että löydämme ratkaisun, joka on hyväksyttävä kaikille sidosryhmille, jotka ovat ilmaisseet aikomuksensa tukea SAS:ia. Lakko asettaa prosesin onnistumisen ja viime kädessä koko yhtiön selviytymisen vaakalaudalle", sanoi SAS:n toimitusjohtaja Anko van der Werff.

SAS kertoi 11. heinäkuuta ilmoittaneensa halukkuutensa jatkaa sovintomenettelyä ja tavoittelevansa sopimusta sekä lakon päättymistä. Työnantaja toteaa SAS Forward -säästöohjelman vaativat osallistumista kaikilta osapuolilta lentäjät mukaanlukien. Kilpailukykyiset työehtosopimukset turvaisivat SAS:n mukaan kaikkien 8000 työntekijän tulevaisuuden.

SAS arvioi 5. heinäkuuta, että sillä olisi riittävästi varoja liiketoimintavelvoitteensa hoitamiseksi lähitulevaisuudessa ilman uusia pääomia. Pitkittynyt lakko syö kuitenkin yhtiön rajallisia kassavaroja. Samaan aikaan lipunmyynti on heikentynyt nopeasti.

SAS sai 7. heinäkuuta yhdysvaltalaistuomioistuimen hyväksynnän Chapter 11 -menettelyyn, jonka avulla se voi jatkaa toimintaansa normaalisti saaden suojaa velkojilta. SAS on hakenut noin 700 miljoonaa euroa siltarahoitusta turvatakseen yhtiön uudelleenjärjestelyn. Tämä vaatii kuitenkin SAS Forward -säästöohjelman onnistumisen, jonka avulla on määrä saavuttaa vuosittain noin 700 miljoonan euron säästöt.

Lentäjälakon jatkuminen vaarantaa SAS:n mukaan yhtiön mahdollisuudet siltarahoituksen saamiseksi. Tässä tapauksessa yhtiön olisi harkittava omaisuutensa realisoimista ja yhtiön koon pienentämistä. SAS:n mukaan tällaisten toimien yhtiön kasvattaminen entisen kokoonsa olisi vaikeaa. Jo nykytoimillaan SAS on kuitenkin supistanut emoyhtiötä ja kasvattanut uusia tuotantoalustoja.

”Pandemian alettua 1. helmikuuta 2020 alkaneella vuosineljänneksellä ja 30. huhtikuuta 2022 välisenä aikana SAS:n tappiot olivat yhteensä reilut 1,8 miljardia euroa. Lentäjälakko ja siitä johtuva likviditeetin väheneminen vahvistavat jo ennestään kamalaa tilannetta. SAS:n eteneminen SAS Forward-ohjelmassaon olennaista, jotta SAS selviytyisi ja jotta yhtiöstä tulisi jälleen vahva ja investointikelpoinen", kommentoi SAS:n varatoimitusjohtaja ja talousjohtaja Erno Hildén.

Lue myös: