Koulutus toteutetaan nousujohteisesti. Siihen sisältyy teoriaopetusta järjestelmästä ja turvallisesta lennättämisestä sekä lennätyskoulutusta, jossa edetään peruslennätyksestä aina vaativampaan toimintaan osana joukkoa ja sen taistelua. Kokeilulla haetaan kokemuksia ja tietoa kyseisen lennokkisuorituskyvyn ja varusmieskoulutuksen jatkokehittämiseen. Lennättäjältä vaaditaan kurinalaisuutta, hyvää oppimis- ja omaksumiskykyä sekä loogista päättelykykyä. Hyvästä motoriikasta on hyötyä, mutta sinnikkäällä harjoittelulla lähes kuka tahansa voi kehittyä turvalliseksi lennättäjäksi.
FPV-lennokkien lennättäjäkoulutusta on tarkoitus laajentaa saapumiserästä 1/26 alkaen myös muihin joukko-osastoihin.
Lennokkien massamainen käyttö ja useiden erilaisten lennokkisuorituskykyjen monikerroksinen hyödyntäminen muodostavat keskeisen osan nykyaikaista taistelua, mukaan lukien suojautumisen näkökulmat. Osa tulenkäytöstä tehdään lennokeilla ja erilaiset lennokit täydentävät muiden suorituskykyjen kokonaisuutta. Suorituskykyjen kehittäminen ja rakentaminen on pitkäjänteistä työtä, joka pitää sisällään niin teknologian ja järjestelmien kehityksen ja käytön seuraamisen, tutkimus- ja testaustoiminnan, hankinnat, käyttöönoton ja kouluttamisen. Kaikessa toiminnassa varmistetaan käytön ja käyttäjien turvallisuus.
Näiden lennokkien avulla täydennetään tiedustelun, valvonnan ja maalinpaikannuksen suorituskykyjä. Vaikka miehittämättömien järjestelmien kehitys on nopeaa, Puolustusvoimat kykenee ottamaan huomioon niiden vaikutukset omaa suorituskykyä kehitettäessä. Tulevaisuudessa miehittämättömien järjestelmien merkitys Puolustusvoimille kasvaa entisestään. Tätä kehitystä tutkitaan Maasotakouluun kuuluvassa Maavoimien tutkimuskeskuksessa. Lue myös:
|
|||
