Suomi kouluttaa ensivaiheessa 18 F-35-lentäjää – kuusi hävittäjää aluksi käyttöön Yhdysvalloissa

F35_koulutus_Luke_1(Päivittynyt 7.45) Suomen ensimmäiset Lockheed Martin F-35A -hävittäjäohjaajat koulutetaan odotetusti Yhdysvalloissa. Heistä ensimmäiset 18 saavat koulutuksen loppuvuodesta 2025 alkaen eli samaan aikaan, kun Suomi vastaanottaa ensimmäisen uuden koneensa. Todennäköisesti kuusi ensimmäistä hävittäjää sijoitetaan koulutuskäyttöön Yhdysvaltoihin. Tavoitteena on mahdollistaa ensimmäisen F-35A-laivueen IOC-kyky (Initial Operational Capability) Suomessa 2028.

JokinenLentoposti.fi -toimittajien kanssa saman pöydän ääreen istuivat Puolustusministeriön Vartiotuvalla 10. joulukuuta pian HX-hankkeen voittajan julkistamisen jälkeen ilmavoimien komentaja kenraalimajuri Pasi Jokinen, Ilmavoimien esikuntapäällikkö ja HX-hankejohtaja prikaatikenraali Juha-Pekka Keränen, Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen johtaja insinöörikenraalimajuri Kari Renko sekä Puolustusministeriön strategisten hankkeiden ohjelmajohtaja Lauri Puranen. Uutisessa on käytetty myös muita lähteitä. 


Suomen poliittinen johto sai tarkan briiffauksen hankittavasta suorityskyvystä

Puolustusvoimien HX-hankkeen suorituskykyesitys eteni Puolustusministeriöön, josta se vietiin valtionjohdolle. Poliittinen johtoon kuuluvat saivat perusteellisen brieffin ja kaikki mahdolliset vastaukset kysymyksiinsä. Heillä oli mahdollisuus tutustua kaikkeen materiaaliin. Ratkaisua esiteltiin poliittiselle johdolle kokonaisuudessaan 1,5 päivää.

LM_FW_FALMedia sai kutsut HX-hankkeen voittajan julkistamistilaisuuteen hieman ennen varsinaista päätöksentekoa Suomen uudesta hävittäjästä. Konevalmistajat saivat tiedon heti päätöksenteon jälkeen siitä, olivatko ne päässeet pakollisista vaatimuksista läpi ja edenneet sotilaallisen suorituskyvyn arviointiin.

HX-hanketiimi oli briiffannut poliittista johtoa ja eduskunnan eri valiokuntia jatkuvasti kuluneiden vuosien aikana. Poliittinen johto on ollut hankkeen alusta alkaen mukana eikä eteneminen tullut siten yllätyksenä.

 
Pitkä hanke suorituskyvyn korvaamiseksi

Esiselvitystyöryhmän perustaminen lokakuussa 2014 käynnisti tähän mennessä jo reilut seitsemän vuotta käynnissä olleen HX-hankkeen. Konevalinnan jälkeen edessä on vielä paljon työtä ennen kuin täysi operatiivinen FOC-suorituskyky (Full Operational Capability) saavutetaan vuoteen 2030 mennessä. Silloin F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjät on korvattu uusilla Lockheed Martin F-35A -hävittäjillä.

Paljon tapahtuu myös ennen ensimmäisen koneen toimitusta Suomelle. Ensimmäisenä allekirjoitetaan Suomen ja Yhdysvaltain hallituksien välinen Letter Of Acceptance (LOA) vuoden 2022 ensimmäisen neljänneksen aikana.

Sen jälkeen keskitytään hankkeen hallintaan ja koordinointiin sekä teollisen yhteistyön hankkeista sopimiseen sekä toimiin moottorintuotantokyvyn ja eturunkojen valmistuksen käynnistämiseksi Suomessa.

Ilmavoimien nykyisistä Horneteista seitsemänen ensimmäiseksi käyttöön saatua kaksipaikkaista F-18D-konetta rakennettiin Yhdysvalloissa. Yksipaikkaisten F-18C-versioiden loppukokoonpano tapahtui Valmet Lentokoneteollisuudessa Jämsän Hallissa.

LM_F135_engineNyt suomalaishävittäjät valmistetaan Yhdysvalloissa Lockheed Martinin Forth Worthin tuotantolinjalla, mutta hävittäjien moottorit kootaan Suomessa. Patria tekee myös 400 eturungon osasarjaa F-35-koneiden tuotantoon. Aikanaan Hornet-kaupan yhteydessä Suomessa valmistettiin eturungon puolikkaita (Forward Fuselage Side Panels) yli sataan koneeseen.

Ensimmäinen F-35A-suomalaishävittäjä valmistuu LOT17-tuotantoerästä ja viimeiset LOT18-erästä tai sen jälkeen. Tällä hetkellä käynnissä on LRIP14-tuotantoerä. (Low Rate Initial Production). Suomi maksaa ilmoitetun kokonaishinnan mukaan 64 tilattavasta hävittäjästään noin 74 miljoonaa euroa per kappale.

Maailmanlaajuisen tukiverkoston eli Global Sustainment System -järjestelmän lisäksi Suomi saa laajat omat varaosavarastot ja kyvyt huoltaa koneita sekä sen järjestelmiä Suomessa ja toimia myös osana maailmanlaajuista tukiketjua. Hankintasopimus kattaa uusien hävittäjien ylläpidon kustannukset vuosina 2025-2030.


Ensimmäisten hävittäjäohjaajien koulutus käynnistyy loppuvuodesta 2025

F35_F35As Ensimmäiset suomalaiset F-35A -hävittäjälentäjät koulutetaan Yhdysvalloissa. Vaihtoehtoina ovat Arizonan Phoenixissä sijaitseva Luken lentotukikohta ja Floridassa Pensacolan läheisyydessä sijaitseva Eglin.

Ilmavoimat vastaanottaa ensimmäisen F-35A -hävittäjänsä vuoden 2025 viimeisen neljänneksen aikana. Sitä seuraa suomalaislentäjien koulutuksen käynnistyminen Yhdysvalloissa aivan loppuvuodesta 2025. Täyteen vauhtiin päästään vuoden 2026 alussa.

Suomen Ilmavoimat sijoittaa näillä näkymin kuusi ensimmäistä uutta hävittäjäänsä F35_3_taxikoulutuskäyttöön Yhdysvaltoihin. Ensimmäisessä vaiheessa koulutetaan 18 ohjaajaa. Tiettävästi ainakin norjalaislentäjien koulutuksessa Luken lentotukikohdassa käytettiin myös muiden valtioiden kuin Norjan omia hävittäjiä.

Tähän mennessä suomalaiset eivät ole päässet lentämään oikealla F-35A-hävittäjällä, mutta kokemusta on kertynyt F-35A-koulutussimulaattoreissa. Niissä on selvitetty mm. uudenlaisen kypärän ja sen visiiriin heijastettavan kuvan toimintaa ja soveltuvuutta Suomen olosuhteisiin. HX Challengen aikana visiirinäyttöä päästiin koekäyttämään Suomessakin, mutta vain koneen ollessa maassa.

F35_helmeHenkilöstön koulutus Suomessa käynnistyy vuoden 2026 aikana. Varusmiehet ja reserviläiset pääsevät mukaan noin 1,5 vuotta kotimaisen koulutuksen käynnistymisen jälkeen.

Ensimmäinen Suomen Ilmavoimien Lockheed Martin F-35A Lightning II -hävittäjä laskeutuu kotimaan kamaralle vuonna 2026. Viimeistään tuolloin julkistetaan myös uuden konetyypin Suomessa käytettävä tunnus, joka Hornetilla on HN. Sosiaalisessa mediassa aiheesta on jo runsaasti veikkauksia, samoin koneen mahdollisesta lempinimestä.

Ilmavoimat ei ole vielä tehnyt päätöstä mihin lennostoon ensimmäiset Suomeen saapuvat uudet F-35A -hävittäjät sijoitetaan. Tästä tehdään vielä erillinen analyysi. Nykyiset Rissalan Karjalan lennosto ja Rovaniemen Lapin lennosto jatkavat F-35-aikana edelleen hävittäjälentolaivueina.

JPAlustava eli IOC-suorityskyky F-35A-hävittäjillä on tarkoitus saavuttaa vuonna 2028. Tuolloin Suomella odotetaan olevan riittävä konemäärä, jotta toinen hävittäjälennostoista operoi pelkästään uudella konetyypillä.

Vielä HX Challenge -testaustapahtuman aikaan IOC:n ajankohtana esillä oli myös vuosi 2027. Ilmavoimat ei ainakaan tässä vaiheessa kommentoi hävittäjien tarkempia toimitusaikatauluja. Koronapandemia on aiheuttanut pieniä viivästyksiä HX-hankevertailun aikatauluun.


Lähivuosina koulutuspolku etenee varusmiespalveluksesta uuden hävittäjän ohjaimiin

Ilmavoimat arvioi kouluttavansa ohjaajansa vielä aika pitkään Hornet-hävittäjien kautta F-35 -koneisiin. Kyseessä on tämänhetkinen arvio, mutta periaatteessa jo vuosina 2023-2024 lentoreserviupseerikurssille tulevat lento-oppilaat saattavat olla ensimmäisiä, jotka pääsisivät koulutuksesta suoraan uuden hävittäjätyypin ohjaimiin.

F35_Eielson Koulutuspolku on nykyisin viisivuotinen, johon sisältyy vuoden mittainen lentoreserviupseerikurssi ja neljä vuotta kadettikoulua. Näiden vaiheiden jälkeen alkaa Hornet-koulutus.

Ajatus on siis kierrättää ensimmäiset F-35-ohjaajat Hornetien kautta ja laajentaa sitä kautta kokemusta. Kaikki on kuitenkin kiinni myös Hornet-laivaston alasajosuunnitelmasta.

Todennäköisesti vuosina 2025-2026 aloittavat koulutettavat siirtyisivät suoraan F-35 -hävittäjiin. Suomen viimeiset Hornetit poistuvat käytöstä vuonna 2030.


Hajautettu toimintapa edelleen kaiken keskiössä

F35_jarruvarjo_RNOAF_2Suomen Ilmavoimien hajautettuun taistelutapaan soveltuva F-35A-hävittäjä kykenee käyttämään kaikkia olemassa olevia kiitoteitä maantietukikohdat mukaanlukien. Suuntavakautta maassa tuo Suomen lisävarusteena valitsema jarruvarjo, jolle on käyttöä erityisesti märissä ja liukkaissa kiitotieolosuhteissa.

Vastaava ratkaisu on käytössä Norjan F-35A -hävittäjissä. Norjalaislentäjien mukaan jarruvarjo tuo merkittävän parannuksen suuntavakauteen liukkaalla alustalla ja ohjattavuus on parempi kuin Norjan käyttämillä F-16 -hävittäjillä.

F35_muotosuojaTarvittaessa jarruvarjon avulla voidaan käyttää lyhyempiäkin kiitoteitä. Tukikohdissa tulee huomioitavaksi uuden aiempaa painavamman hävittäjän aiheuttama pintapaine eli riittääkö lentopaikkojen ns. PCN-arvo (Pavement Classification Number).

Lisäksi uuden koneen suurella massalla on vaikutuksensa myös lentotoimintaan. Siksi on tarpeen vaatiessa huomioitava tehtävälle lähdettäessä hävittäjän polttoainemäärä ja asekuorma.

Uuden hävittäjän käännöt maassa onnistuvat arvioiden mukaan nopeasti. Vertailussa käytettiin kääntökyvyn ja tukeutumisen osalta koneellisesti avustetun lastaustoiminnan arvoja. F-35-hävittäjien aseistamiseen on eri toimijoilla käytössä vaihtoehtoja kuten vinssausjärjestelmiä ja nostureita. Lähtökohtaisesti uuden hävittäjän kanssa toimitaan koneellisesti, kuten aluksi tehtiin Hornetinkin kanssa.

R21_AIM120_kannossaLopullinen ratkaisu jää nähtäväksi, sillä Hornetin aseistuksen todettiin aikanaan onnistuvan nopeasti myös viiden hengen varusmiesryhmän tekemänä. Samankaltainen ratkaisu on mahdollinen F-35:n käännössä, vaikka hävittäjässä onkin sisäiset asekuilut luukkujen takana.

Tuleviin käytäntöihin vaikuttavat myös  aseiden painot. Esimerkiksi 160-kiloinen AMRAAM-ilmataisteluohjus on vielä viiden hengen kuljetettavissa, mutta Meteor-ohjus puolestaan painaisi jo 200 kg.


Amerikkalaisia aseita – mahdollisuus myös eurooppalaisten vaikutuskykyjen hankintaan

F35_BeastmodeSuomen valinta perustui suorityskykyyn, jota tarjosi ehdokkaista suurin kone ja laajin tarjottu asevalikoima. Ilmavoimat totesi F-35:n vaikuttamiskyvyn ilmaan, maalle ja merelle parhaaksi tarjolla olleista konetyypeistä.

F-35A voi kuljettaa tarvittaessa sisäisissä kuiluissa ja ulkoisissa ripustimissa jopa 10 tonnia aseita. Sisäisen kuorman avulla voidaan suorittaa ilmanherruuden haltuunotto häiveominaisuuksia hyödyntäen.

Niin sanotun Beast Moden eli ulkoisten ripustimien käytöllä voidaan jatkaa kun ilmaherruus on turvattu. Ulkoisten ripustimien käyttö nimittäin lisää merkittävästi hävittäjän tutkapoikkipinta-alaa.

F35_shootHX-hankkeen evaluoinnit tehtiin tarjouksessa esitetyistä vaikutuskykyjen perusteella. Suomi seuraa edelleen mitä tulevaisuudessa on kehitteillä. Aseostot jaksotetaankin pitkälle ajanjaksolle, joten riski esimerkiksi ohjusten varastossa vanhenemiseen pienenee.

Suomi seuraa ainakin alkuvaiheessa mahdollisimman pitkälle konetyypin pääkäyttäjää ja hankkii sen myötä ainoastaan amerikkalaisvalmisteisia ilmataisteluohjuksia. Luonnollisesti pyritään valitsemaan uusimmat ja parhaimmat tarjolla olevat aseet.

Kehitystä seurataankin tarkasti ja ilmataisteluohjuksiakin voidaan tarvittaessa vaihtaa. Myös eurooppalaisaseiden kehityshankkeita siis seurataan ja pätevän järjestelmän löytyessä sellaisenkin hankintaa harkitaan. Yhdysvaltalaisaseista ei kuitenkaan tarvitse maksaa erikseen integrointikustannuksia.

Nyt hankintaan sisältyvät Raytheonin lyhyen kantaman lämpöhakuinen Sidewinder AIM-9X Block II+ (Plus) -ilmataisteluohjus, joka on yhteensopiva JHMCS-kypärätähtäimen (Joint Helmet-Mounted Cueing System) kanssa.

Tämä versio laajasti käytetystä infrapunaohjuksesta on rakennettu uuteen runkoon, jossa on aiempaa pienemmät evät ja canardit. Ohjus on myös aiempaa ketterämpi ja se voidaan laukaista myös ennen lukitusta.

F35_flyby_2 Toisena ilmasta-ilmaan -vaikutuskykynä Suomi hankkii aiempana asiakkaana tutkahakeutuvia Raytheon AMRAAM AIM-120 -ilmataisteluohjuksia (Advanced Medium-Range Air-to-Air Missile). Niitä käytetään näköyhteyden ulkopuolella tapahtuvassa torjunnassa.

Suomen koneisiin asennetaan myös ns. Sidekick-laukaisuteline, joka mahdollistaa kuuden AIM-120 -ohjuksen asentamisen sisäiseen asekuiluun aiemman neljän asemasta. Hyöty on merkittävä, sillä ilmataisteluohjusten määrä kasvaa 50 prosenttia ilman, että menetetään häiveominaisuuksia.

 Suomi hankkii edellämainittuja ilmataisteluaseita ensimmäisen tilauksen yhteydessä enintään 755 miljoonalla eurolla. Ilmasta-maahan -vaikutuskykyä hankintaan vasta myöhemmin. Lopullinen parhaiten Suomen puolustusjärjestelmää tukevat järjestelmät päätetään aikanaan pääesikunnan johdolla.

F35_ohjaamonaytto Suomen asepaketti optimoidaan lopullisten sopimusneuvotteluiden yhteydessä parhaan mahdollisen suorituskyvyn ja kustannustehokkuuden saavuttamiseksi. Lisäksi Suomi sovittaa hankintoja  koneiden toimitusaikoihin, mikä varmistaa osaltaan vaikutuskykyjen olevan käytössä oikea-aikaisesti ilman että ne vanhenevat varastoissa.

Ratkaisu mahdollistaa myös viimeisimpien aseversioiden hankinnat sekä asekustannusten hajauttamisen niitä aikanaan uusittaessa. Myöhemmin tehtäviä sopimuksia ja sopimusmuutoksia varten on varattu 823,8 miljoonaa euroa.

Myöhemmässä vaiheessa tehdään siis erilliset sopimukset lisähankinnasta ilmasta-ilmaan, ilmasta-maahan ja ilmasta-pintaan käytettävien vaikutuskykyen osalta. Tuolloin hankinnan kohteena voisi olla mahdollisesti myös suunnitteilla oleva amerikkalainen tutkahakuinen AIM-260 JATM -ilmataisteluohjus (Joint Advanced Tactical Missile).

Ilmasta-maahan vaikutuskykyinä Suomelle tarjottiin HX-hankkeessa SDB I (GBU-39, Small Diametre Bomb) ja II (GBU-53 StormBreaker) sekä JDAM-pommisarjoja. Risteilyohjuksista vaihtoehtoina ovat tällä hetkellä amerikkalainen Lockheed Martin Joint Air-to-Surface Standoff Missile-Extended Range (JASSM-ER) AGM-158B-2 -risteilyohjus sekä norjalainen häiveteknologiaa hyödyntävä Kongsberg Joint Strike Missile (JSM) -risteilyohjus.

JASSM_laukaisuNykyisin Horneteissa käytössä olevien AGM-158 JASSM -ohjuksen siirtämistä F-35A -hävittäjiin harkitaan. Toistaiseksi integrointimahdollisuudesta suoraan uusiin koneisiin on saatu kahta eri tietoa. Haarukka vastausten välillä on laaja: onnistuu ja ei onnistu.

Suomi hankkii asekokonaisuuden HX-hankkeen rahoituksen käyttöoikeuden aikana vuoden 2035 loppuun mennessä. Optimoiduilla hankinnoilla maksimoidaan järjestelmän suorituskyky Suomen toimintaympäristössä ja turvataan F-35-järjestelmän elinkaari mahdollisimman pitkälle ajalle.

Lockheed Martinin mukaan F-35 -hävittäjän pitkän aikavälin kehityssuunnitelma sisältää myös sellaisia vaikutuskykyjä, joiden kehitystyötä ei ole vielä edes aloitettu.


Suomen hävittäjät ovat uusinta Block 4 -versiota

F35_Levine_kyvytPuolustusvoimien hävittäjävalinta perustui sotapelien tuloksiin, mutta myös arvioon F-35A -hävittäjän tulevaisuuden kehityspotentiaalista. Jo nyt toteutusvaiheessa olevien hankkeiden myötä hävittäjä on tulevaisuudessa merkittävästi suorituskykyisempi kuin millaiseksi se alunperin suunniteltiin.

Lockheed Martin toteuttaa LOT15 -tuotantoerästä lähtien hävittäjiin TR3 (Technical Refresh) -päivityksen, joka mahdollistaa uusien Block 4 -suorituskykyjen integroinnin hävittäjään. TR3 tuo hävittäjään uuden avoimen järjestelmäarkkitehtuurin sekä uudet tietokoneet, jotka kasvattavat mm. laskentatehoa sekä muistikapasiteettia. Laskentateho on jopa 25-kertainen nykyisten hävittäjän tietokoneisiin verrattuna.

NGUAS_3 Block 4 ei ole vain yksittäinen päivitys vaan tuo hävittäjään kaikkiaan yli 80 erilaista vaiheittain asennettavaa uudistusta. Päivityksistä suurin osa on jo käytössä, kun Suomen hävittäjien valmistus alkaa LOT17 -tuotantoerässä. Kaikki uudet suorituskyvyt ovat Lockheed Martinin mukaan mukana LOT18 -tuotantoerän valmistuksen käynnistyessä.

Uusien tietokoneiden lisäksi Suomen hävittäjiin on luvassa LOT17-erään mennessä uusia aseintegraatioita, ohjaamonäytön päivitys, pidempi toiminta-aika, paremmat jäähdytysominaisuudet elektronisen sodankäynnin järjestelmille, kehittyneempi Northrop Grumman’s AN/ASQ-242 -kommunikaatiojärjestelmä sekä ratkaisu tekoälyllä toimivien miehittämättömien ilma-alusten kanssa toimimiseksi.

Mukana on myös Raytheonin kehittämä uuden sukupolven DAS-järjestelmä (Distributed Aperture System), uudistettu GPS- ja inertianavigointijärjestelmä, modernisoidut elektronisen sodankäynnin vaikuttamiskyvyt kuten BAE Systemsin AN/ASQ-239 Electronic Warfare/Countermeasures (EW/CM) ja aiempaa parempi videokuvanvälityskyky.

F35_nousee_polttoSuomen hävittäjiin tulee käynnissä olevista kehityshankkeista riippumatta nykyisin käytössä oleva Pratt & Whitneyn F135 -moottori. Valmistajan mukaan kyseessä on edelleen maailman tehokkain hävittäjän voimanlähde, joka tarjoaa merkittävän muutoksen edelliseen sukupolven moottoreihin. Tässä vaiheessa Yhdysvallat ei ole edes voinut tarjota muuta vaihtoehtoa.

 F135-moottori on laajasti käytössä ja se on asennettu jo yli 730 F-35 -hävittäjään. Niillä on lennetty jo yli 430 000 lentotuntia. Moottorin suorituskyky ja mahdolliset haasteet siis tunnetaan jo tarkasti.

Kokonaan uusi moottorityyppi, joka olisi otettu käyttöön vain vähän aiemmin Suomen koneiden tuotantoa toisi merkittäviä riskejä suorituskykyyn. Ilmavoimat ei halua ainakaan tässä vaiheessa hävittäjiään erilaisilla moottoreilla varustettuina.

Pratt & Whitney kertoo tarkastelevansa optioita moottoripäivityksen osalta Block 4 -versioiden jälkeen. Valmistaja kehittää moottoria jatkuvasti, jotta se täyttäisi annetut vaatimukset. Lockheed Martinin mukaan F135-moottori täyttää kaikki viimeisetkin Block 4 päivityksien vaatimukset (moottorihankkeista voi lukea lisää laajasta F-35 artikkelista, johon on linkki tämän uutisen lopussa). 

 
RenkoHornetit tuskin lentävät 2030 jälkeen – hävittäjien järjestelmät myytäneen varaosiksi

Suomella on yhä käytössä 62 F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjää, joille on suunniteltu niiden jäljellä oleva lento-ohjelma ja missä vaiheessa ne poistuvat käytöstä. Alunperin koneita oli 64, mutta kaksi niistä on menetetty onnettomuuksissa.

Ensimmäiset Hornetit poistuvat käytöstä vuodesta 2025 lähtien. Se mitä niille fyysisesti sen jälkeen tapahtuu, on vielä osin auki.

Koneet on käytöstä poiston aikaan lennetty rakenteellisesti loppuun eikä niistä ole silloin enää iloa esimerkiksi harjoitusvastustajaksi ns. Aggressor-palveluja tarjoaville yhtiöille. Yksi syy hävittäjäuudistukseen oli nimenomaan Hornetien runkojen elinkaaren päättyminen. Suomi ei niitä kykenisi kustannustehokkaasti korjaamaan lisäkäyttöä ajaltellen, joten tuskin siinä onnistuisi mikään toinenkaan taho.

EestiOhuvagiTällä hetkellä todennäköisin vaihtoehto on se, että hävittäjistä irrotettavia käyttökelpoisia laitteita hyödynnetään Ilmavoimien viimeisten Hornetien käytön turvaamiseen. Ylimääräiset myydään muille käyttäjille esimerkiksi Yhdysvaltoihin. Jäljelle jäisivät siis vain pelkät kuoret, joista osa sijoitetaan museoihin ja muistomerkeiksi.

Suurin osa Horneteista päätyy lähes varmasti suurten metallikourien käsittelyyn eli romutukseen ja sitä kautta kierrätysmateriaaleiksi. Siihen saakka elinkaarensa suorituskyvyn huipulla olevat F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjät jatkavat merkittävänä osana Suomen puolustuskykyä. MH TT

Uutinen päivittynyt 13. joulukuuta 7.45: lisätty tietoa eturunkojen valmistuksesta Suomessa.

Lue myös:

Artikkeli: Suomen seuraava hävittäjä - Lockheed Martin F-35 tarjoaa vahvaa vaikuttamiskykyä jopa 2070-luvulle