Tasavallan presidentti myönsi kesäkuussa 2021 kaksi uutta lentokapteenin arvonimeä

presidenttiTasavallan presidentti Sauli Niinistö myönsi presidentin esittelyssä 18. kesäkuuta 2021 kaikkiaan 50 uutta arvonimeä. Niiden joukossa oli kaksi uutta lentokapteenin arvonimen saanutta henkilöä.

Lentokapteenin arvonimen on kesäkuussa 2021 saanut
Dick Gunnar Lindholm. Hän on vuonna 1992 perustetun Heliwest Oy:n toimitusjohtaja. Lindholm on pitkän linjan ilmailija helikopteripuolelta. Vuonna 1960, hänen ollessaan vasta 10 vuoden ikäinen, perusti isä-Lindholm Helikopteripalvelun, josta lähtien myös pojan kiinnostus helikopteripuolelle on ollut kantava voima. Dick Lindholmin isä oli pioneeri ja itse hän on seuraavaa ilmailusukupolvea.

OH-HJH_sirkkelit_311016Lindholm sai yksityislentäjän lentolupakirjan kiinteäsiipisiin ilma-aluksiin täyttäessään 18 vuotta vuonna 1968. Lentokoneilla kokemusta on kertynyt muutaman sadan tunnin verran ja lupakirjaluokkakin korottui ansiolentäjäksi.

Helikopteripuoli vei kuitenkin mennessään. Vuonna 1969 Lindholm sai helikopteriyksityislentäjän lupakirjan ja vuonna 1970 helikopteriansiolentäjän lupakirjan. Parhaimmillaan hänellä oli luvat 15 kopterityyppiin ja nykyisinkin edelleen 2-3 kopteriin.

Lindholmin laajaan ilmailukokemukseen helikopteripuolelta kuuluu työlentoja parinkymmenen vuoden ajalta ulkomailla mm. Grönlannissa ja Huippuvuorilla.

Hän on tehnyt myös pitkän päivätyön lääkärihelikopteripuolella, jossa hän lensi Medihelin lentoja SHT:n palveluksessa vuodesta 1995 lähtien ja toimi myös vuoteen 2010 saakka SHT:n lentotoiminnanjohtajana.

Ulkomailla työskentelyn aikana kertyneet kokemukset ja hyvät suhteet Babcock Scandinavian AirAmbulance -yhtiöön johtivat uuteen tehtävään. Vuodesta 2010 lähtien Lindholm rakensi nollasta uuden helikopteriorganisaation Suomeen. Babcockin maajohtajana hän toimi Suomessa vuoteen 2017 saakka. Yhtiö tarjosi tuolloin lääkärihelikopteripalveluita kolmessa tukikohdassa neljällä helikopterilla ja organisaatio työllisti noin 40 henkilöä.

Nykyisin Lidholmilla on jo yli 50 vuoden kokemus alalta ja lentokokemusta helikoptereilla on kertynyt yli 11 000 lentotunnin verran.

Lindholm toimii edelleen perustamansa Heliwestin toimitusjohtajana. Heliwest tarjoaa laajasti mm. helikopterilla suoritettavia vaativia työtehtäviä, kuten kuljetustehtäviä vaikka saarirakentamiseen, nostotöitä, oksasahauksia ja lämpökamerakuvauksia. Yritys suorittaa erityistöitä koko Euroopassa. Pääasiassa töitä on tällä hetkellä Puolassa, Ranskassa ja Norjassa, mutta uudet sopimukset tuovat mukaan myös muita eurooppalaismaita.

Toinen lentokapteenin arvonimen kesäkuussa 2021 saanut on Jouni Aarno Tervo. Hän on matkailuyrittäjä, ilmavoimien kapteeni evp. sekä lennonopettaja. Tervo on toiminut ilmailun parissa nyt 49 vuotta ja marraskuussa 2021 täyteen tulee jo 50 vuotta.

Pelkosenniemeltä kotoisin oleva Jouni Tervo oli haaveillut pitkään purjelentokurssista ja ilmailu-ura alkoi vuonna 1971. Purjelentokurssin sijaan Sodankylän lentokentällä Harrinkosken auto- ja lentokoulussa tulikin aloitettua yksityislentäjän lupakirjaan tähtäävä koulutus.

Ensimmäistä kertaa Tervo nousi ilmaan 21. marraskuuta 1971. Yksinlento venyi vuoden viimeiselle päivälle. Odotus oli pitkä, mutta Tervon mukaan vallitseva sää oli sellainen, jolloin pikkulinnutkin olivat jalkamiehinä. Todellinen tymä siis. Oma lentolupakirja oli nuoren lentäjänalun taskussa Sodankylän lentokentällä maaliskuussa 1972. Rahat koulutukseeen Tervo hankki konepajalla Rovaniemellä metallia sorvaten. Lentokokemusta karttui Tervon lennättäessä Hankkijan autokorjaamon työkavereita.

Vuonna 1973 Jouni Tervo lähti mekaanikoksi ilmavoimien palvelukseen Lapin lennostoon Rovaniemelle. Vuonna 1975 Tervo työskenteli jo Kauhavalla ja hankki siellä samalla ansiolentäjän lupakirjan ja lensi purjelentokoneiden hinauksia. Varsinaisen ansiolentotoiminnan Tervo aloitti juuri Kauhavalla, kun hän oli mukana lennättämässä yleisöä perinteisillä juhannusjuhlilla.

Palatessaan takaisin Lappiin vuonna 1976 Tervo oli mukana kimppakoneen hankinnassa. Sitä käytettiin metsäarviointilentoihin, joita tehtiin satoja tunteja kesän aikana. Toiminta kohdistui korpikentillä ja operointi tapahtui hyvinkin lyhyiltä kiitoteiltä.

Vuonna 1979 Tervon tie kulki Uttiin, jossa hän sai mekaanikon ns. teknisen tyyppikoulutuksen Douglas DC-3, Fokker F27 ja Mil Mi-8 -kalustoon. Tervo toimi myös Mi-8 -helikoptereissa lentävänä mekaanikkona. Ohjaamon keskipenkiltä käytettiin erilaisia järjestelmiä ja suoritettiin mm. kopterin käynnistys. Tervo koulutti myös uusia mekaanikkoja Mi-8 -kopterin erilaisten järjestelmien hallintaan. Utissa Tervo jatkoi myös oman lentokokemuksen keräämistä lentäen paljon siviilipuolen laskuvarjohyppylentoja.

Utista tie vei takaisin Lappiin, jossa lentokokemus karttui hinaus- ja laskuvarjohyppylennoilla. Vuonna 1988 Tervo aloitti myös vesilentokonetoiminnan ja kävi lennonopettajakurssin 1990-luvulla.

Tuolloin Tervo hankki myös oman lentokoneen ja otti haltuun rajavartiolaitoksen entisen toimipisteen Rovaniemen Norvajärvellä, jossa jatketiin vesilentosataman toimintaa. Tervon mukaan vain lentämisen tähden perustettiin paikalle myös anniskeluoikeuksilla varustettu kioski. Vesilentosatamasta lennätettiin paljon paikkakuntalaisia.

Lappiin paluun jälkeen Tervo toimi viisi vuotta myös Utsjoen kirkonkylän sopimuslentäjänä. Käytännössä työ oli erämaalentoja, joilla lennätettiin utsjokilaisia elinkeinonharjoittajia, kuten poromiehiä, kalastajia, marjastajia ja metsästäjiä eri puolille erämaita.

Tervo työskenteli pitkään myös hirvien lentolaskennan parissa vuosina 1993-2016. Joinain vuosina laskettiin toista tuhatta hirveä. Hirvilaskennassa lennetään 10 prosenttia tietystä pinta-alasta, josta lasketaan kokonaismäärä todennäköisyyslaskennalla. Kerroin oli kymmenen eli vuosien varrella hirviä on havaittu Tervon lennoilla melkoinen määrä.

Tervo jäi ilmavoimista eläkkeelle vuonna 1998 helikopteritarkastajana Lapin lennostosta. Yksi ilmailu-uran kohokohdista tapahtui kolme vuotta aiemmin, kun Tervo oli tammikuussa 1985 nostamassa neuvostoliittolaista ohjusta Inarijärvellä 40 asteen pakkasessa.

2000-luvulla Tervo on antanut vesilentokoulutusta Rovaniemellä, mutta myös yksityislentäjän lupakirjaan tähtäävää koulutusta sekä kertauskoululentoja ja tarkastuslentoja. Koulutusta hän antaa edelleen Pyhätunturilla.

Lähes 50 vuoden ilmailu-uran aikana Tervon lentopäiväkirjaan on kertynyt merkintöjä hieman yli 4300 lentotunnista ja noin 15 300 laskeutumisesta. Erilaisia konetyyppejä lentopäiväkirjaan on kirjattu kaikkiaan 27. Tervolla on pitkä historia myös lentokerhotoiminnasta, sillä hän on ollut vuosikymmenten varsilla jäsenenä Lapin ilmailuyhdistyksessä, Rovaniemen ilmailukerhossa, Pohjolan moottorilentäjissä sekä Ilmasotakoulun lentokerhossa.

Lennonopettajan tehtävistä saldona on noin 40 koulutettua yksityislentäjää sekä lähes saman verran vesilentokelpuutuksia. Näiden lisäksi Tervo on antanut myös erityistä erämäälentoihin perehdyttävää koulutusta reilulle kymmenelle oppilaalle. Koulutuksessa valmistetaan lentäjää erämaiden vaativiin olosuhteisiin.

Lentoturvallisuus on ollut suurin ohjaava voima Tervon pitkällä ilmailu-uralla. Se juontaa juurensa vuonna 1971 tapahtuneesta ensilentopäivän odottelusta. Tervo kertoo jo silloin oivaltaneensa, että pitää odottaa eikä lähteä taivaalle väkisin.

Kokeneena ilmailijana Tervo on esitelmöinyt lentoturvallisuudesta lentokerhojen tilaisuuksissa ja palkitsee hyvän ilmailutavan edistäjiä yhdessä ns. "lentopiirin" kanssa. Jo 30 vuotta sitten hän suunnitteli lentomerkin eli lentäjän siivet. Ensimmäiset siivet hän jakoi lennonopettajakurssilla vuonna 1993. Tähän päivään mennessä Tervon siipiä on jaettu jo noin 50-60 ilmailijalle ja kuluvan vuoden aikana nämä siivet pääsee kiinnittämään lentohaalariinsa ainakin pari ilmailijaa.

OH-MAT_IlkkaPortti_FlyfinlandfiTervolla on edelleen käytössä 29 vuotta sitten hankittu viisipaikkainen vesilentokone Maule M-7 (OH-MAT). Päätyönään Tervo ylläpitää nykyisin matkailualan yritystä Lomakeskus Luppoa Pyhätunturilla. 

Ensimmäiset lentokapteenin arvonimet saivat vuonna 1934 Aeron lentäjät Gunnar Lihr ja Ville Leppänen. Nyt lentokapteenin arvonimiä on myönnetty Lentoposti.fi:n laskujen mukaan 120 kappaletta. Kaiken kaikkiaan eri arvonimiä on myönnetty vuodesta 1918 lähtien yli 14 000. MH