Finnairin 9. maaliskuuta 2022 Helsinki-Vantaalta lähtenyt lento AY73 oli ensimmäinen uuden ajan polaarireitille lähtenyt Japanin-lento. Venäjän ylilentolupien turvin maantieteellistä etua nauttinut Finnair on nyt siis palannut toistaiseksi 1980- ja 1990-luvuilla käytössä olleelle Venäjän ilmatilan kiertävälle reititykselle. Kaksimoottoriset Airbus A350 XWB -koneet hyödyntävät lennoilla ns. ETOPS-sääntöjä (Extended-range Twin engine aircraft Operations).

Finnair käynnisti lyhyen tauon jälkeen lentonsa Tokion Naritan kentälle Venäjän kiertävällä reitityksellä 9. maaliskuuta 2022 alkaen. Lentoja on tarjolla normaaliaikojen sijaan neljä viikkovuoroa. Nyt Finnairin Aasian-lennoilla on käytössä mm. tuuli- ja sääolosuhteista riippuen Venäjän kiertävä eteläinen tai pohjoinen vaihtoehtoreitti. Tokion-lentojen osalta lentoaika pitenee noin 13 tuntiin, kun suoralla reitillä lentoaika on noin 9,5-10 tuntia.

Avauslennolle AY73 pohjoisnavan yli suuntasi Finnairin Airbus A350-900 (OH-LWK). Reittisuunnittelussa oli hyödynnetty normaalien varalentopaikkojen lisäksi uutta ilmeisesti 300 minuutin ETOPS-mahdollisuutta.

Normaalitoiminnassa kaksimoottorisella matkustajalentokoneella on oltava varalentopaikka enimmillään 60 minuutin lentomatkan päässä. ETOPS-hyväksynnän tasossa riippuen esimerkiksi Airbus A350-koneille voidaan antaa lupa 180, 300 tai 370 minuutin ETOPS-operaatioihin. Kyseinen minuuttimäärä tarkoittaa etäisyyttä varalentopaikasta yhdellä moottorilla operoitaessa. Pisimmillään olisi mahdollista lentää siis jopa noin 2500 merimailin päässä sopivasta varalentopaikasta.

Finnairin lennon AY73 ETOPS-suunnittelussa vaihtoehtoisina varakenttinä olivat reitistä julkaistussa kuvassa Norjan Bodø, Alaskan Fairbanks, Anchorage ja King Salmon sekä Japanin Hokkaidōn saarella sijaitseva Kushiro. ETOPS-varalentopaikkojen suunnittelussa esimerkiksi säävaatimukset ovat erilaiset kuin normaaleille reittivaralentopaikoille.

Finnair kertoi Blue Wings -verkkojulkaisussaan, että eteläinen reitti Japaniin kulkee karkeasti Helsingistä Baltian yli Puolaan, Slovakiaan, Unkariin, Romaniaan, Bulgariaan, Turkkiin, Georgiaan, Azerbaidzaniin, Turkmenistaniin, Uzbekistaniin, Kazakstaniin ja siitä Kiinan ja Korean kautta Japaniin.

Venäjän ilmatilan lisäksi eteläisellä reitillä on muitakin konfliktialueiksi luokiteltavia valtioita, jotka aiheuttavat mahdollisesti lisäkiertoa Finnairin lennoille. Tällaisia alueita ovat Syyria, Irak, Afganistan, Jemen ja osa Saudi-Arabian sekä Pakistanin ilmatilasta.

Pohjoinen reitti etenee puolestaan Suomesta Norjan ja Huippuvuorten kautta pohjoisnavalle kohti Alaskaa ja siitä meren yli Japaniin. Avauslennolla käytössä oli siis juuri tämä pohjoinen reitti ja oli 9.3. lähteneen reitin osalta seuraava: EFHK TEVRU Y75 USUPO DCT BARUX DCT 77N020E DCT 82N010E DCT LEESL DCT BRW J123 OME R338 NATES R220 IXE R211 SWAMP RJAA.

Finnair on lentänyt pohjoisnavan yli aiemminkin. Suomalaisyhtiö oli ensimmäinen lentoyhtiö, joka lensi suoria lentoja Euroopasta Japaniin, kun suorat lennot Tokioon avattiin 12. huhtikuuta 1983.

Tuolloin reitti kiersi silloisen Neuvostoliiton ilmatilan pohjoisnavan ja Beringin salmen kautta lisäpolttoainesäiliöillä varustetulla kolmimoottorisella McDonnell Douglas DC-10-30ER -koneella. Kyseessä oli tuolloin maailman pisin DC-10 -koneella operoitu reitti. Myös Finnairin MD-11 -koneella on ainakin kertaalleen lennetty pohjoisnavan yli Sapporoon.

Uudet pidemmät reititykset lisäävät kustannuksia, sillä polttoaineen kulutus kasvaa merkittävästi lentoajan pidentyessä. Pidempi lentoaika lisää myös lentojen päästöjä.

Kustannushaasteita tuovat myös henkilökunnan pidentyvät työajat sekä tarve mahdollisesti suuremmalle määrälle henkilökuntaa kyseisillä pidemmillä lennoilla. Myös lentokoneiden käytön tehokkuus muuttuu, kun yhdellä koneella ei enää voi lentää 24 tunnin aikana edestakaisin Aasiaan ja takaisin. Vaihtoehtona on siltä osin kuitenkin aikataulujen muokkaaminen. Kustannushaasteissa auttaa ainakin lentorahdin kysynnän kasvu ja hinnan pysyminen korkeammalla tasolla.

Finnair kertoi Blue Wings -verkkojulkaisussaan, että kiertoreittien vaikutus kannattavuuteen on niin suuri ettei se voi tällä hetkellä tarjota matkustajalentoja kaikkiin Aasian kohteisiinsa.

Finnair toivoo luonnollisesti paluuta normaaleille reitityksille mahdollisimman pikaisesti. Tällä hetkellä aikataulun arviointi on sen osalta kuitenkin täysin mahdotonta.

Today I had the priviledge to plan our first ✈️ in decades over the Pole to Tokyo ????????. Great effort by our OCC and flight operations department to get these new routes avoiding ???????? up and running in relatively short time without compromising the most important thing, safety. pic.twitter.com/Y3uAvnh1mq

— Riku Kohvakka (@KohvakkaRiku) March 9, 2022

Lue myös: