Finnairin matkustajamäärä kasvoi eniten Aasian-liikenteessä, 23,2 %, mutta kasvu oli voimakasta myös muilla alueilla. Pohjois-Amerikan reiteillä kasvia oli 18,0 %), Euroopan-lennoilla 14,0 % ja kotimaan liikenteessä 13,1 %. Matkustajista yli puolet lensi Euroopan, reilu viidennes kotimaan, viidennes Aasian ja loput Pohjois-Amerikan lennoilla. Finnairin kokonaiskapasiteetti tarjotuilla henkilökilometreillä (ASK) mitattuna kasvoi tammikuussa 19,8 % edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta. Kaukoliikenteessä kapasiteettia kasvattivat pääasiassa vertailujakson jälkeen käyttöön otetut A350-900 -lentokoneet. Lisäkapasiteetti kohdistui Bangkokin, Hongkongin, Singaporen ja Chongqingin lisävuoroille sekä talvikauden uusille kausireiteille Goaan, Puerto Plataan, Puerto Vallartaan ja Havannaan, joka korvasi vertailukaudella operoidun Varaderon. Kasvu Aasian-liikenteessä oli 26,7 % ja Pohjois-Amerikan-liikenteessä 21,0 %. Euroopan-liikenteen kapasiteettia kasvattivat kapearunkolaivaston koon kasvattaminen vertailujaksosta ja penkkien lisääminen osaan nykyisistä kapearunkokoneista. Kapasiteetti kasvoi yhteensä 8,6 %, ja kasvu kohdistui ympärivuotiseksi kohteeksi siirtyneen Reykjavikin reitille, lisävuoroihin muun muassa Tukholmaan, Kööpenhaminaan ja Berliiniin sekä suoriin lentoihin Lappiin Pariisista, Lontoosta ja Zürichistä. Kotimaan liikenteen merkittävä +30,2 % kapasiteetin kasvu johtui ensisijaisesti tarjonnan lisäämisestä Pohjois-Suomen kohteisiin. Näin Finnair vauhdittaa osaltaan Lappiin kohdistuvaa kansainvälistä turismia. Tammikuussa Finnairin kapasiteetista 52 % oli Aasian-liikenteessä, 33 % Euroopan-reiteillä ja loput Pohjois-Amerikan ja kotimaan liikenteessä. Finnairin liikenne myydyillä henkilökilometreillä (RPK) mitattuna kasvoi lähes samaa vauhtia kapasiteetin kasvun kanssa, +19,3 %. Nopeinta kasvu oli Aasian-liikenteessä, +23,8 %. Euroopan-liikenne kasvoi 11,2 %, Pohjois-Amerikan liikenne 23,4 % ja kotimaan liikenne 16,0 %. Voimakkaasta kapasiteetin kasvusta huolimatta koneet täyttyivät hyvin etenkin kaukoreiteillä – matkustajakäyttöaste oli Aasian-liikenteessä 86,8 % ja Pohjois-Amerikan-liikenteessä 79,6 %. Euroopan-liikenteessä matkustajakäyttöaste oli 73,6 % ja kotimaassa 60,1 %. Koko liikenteen matkustajakäyttöaste 80,1 % oli vertailujakson tasolla (-0,4 prosenttiyksikköä vertailukaudesta). Reittiliikenteen tarjotut rahtitonnikilometrit kasvoivat tammikuussa 19,8 prosenttia vertailujaksosta, ja vastaavat myydyt tonnikilometrit kasvoivat 17,5 prosenttia erityisesti Kiinan ja Suomen rahtimarkkinoiden hyvän kehityksen ansiosta.
Hankalat talviolosuhteet Finnairin kotikentällä Helsinki-Vantaalla aiheuttivat useita viivästyksiä ja peruutuksia tammikuussa, ja Finnairin lennoista 69,4 prosenttia (75,8) saapui aikataulussa.
Tammikuun 2018 liikennetiedot
* Laskentaperusteena on käytetty keskimääräistä operatiivista kuljetuskapasiteettia
** Mukana myös Finnairin ostoliikenne
– Muutos- %: muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan nähden (p = prosenttiyksikköä)
– Tarjotut henkilökilometrit: Tarjottujen paikkojen lukumäärä kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä
– Myydyt henkilökilometrit: Matkustajien lukumäärä kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä
– Matkustajakäyttöaste: Myytyjen henkilökilometrien osuus tarjotuista henkilökilometreistä
– Tarjotut tonnikilometrit: Matkustajien, rahdin ja postin kuljetukseen tarjottujen tonnien määrä kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä
– Myydyt tonnikilometrit: Kuljetettujen matkustajien, rahdin ja postin muodostama kuorma tonneissa kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä
– Kokonaiskäyttöaste: Myytyjen tonnikilometrien osuus matkustajien, rahdin ja postin kuljetukseen tarjotuista tonnikilometreistä
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
