Euroopan tavoitteet täyttyivät Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestö ICAO:n yleiskokouksessa, jossa ilmasto- ja ympäristöasiat olivat jälleen keskeisessä roolissa. Tärkein päämääristä oli kansainvälisen lentoliikenteen hiilidioksidipäästöjen hyvittämiseen velvoittavan Corsian edistäminen. YK:n alaisen ICAO:n 40:s yleiskokous järjestettiin Montrealissa 24.9.-4.10.2019.

"Neuvottelut eivät olleet helpot, joten olen erittäin tyytyväinen lopputulokseen. Lentoliikenne on globaalia toimintaa ja siksi on tärkeää sopia globaaleista ilmastoratkaisuista alaa koskien. Lentoliikenteen päästöjen vähentämistä tulee kuitenkin tarkastella kunnianhimoisesti myös Euroopan unionissa ja kansallisesti", sanoo liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin.

Kokouksessa päätettiin, että ICAO:n ympäristökomitea CAEP (Committee on Aviation Environmental Protection) ja ICAO:n neuvosto jatkavat päästöjen hyvitysjärjestelmä Corsian (Carbon Offsetting and Reduction Scheme for International Aviation) valmistelua tiiviillä aikataululla. Tavoitteena on pysäyttää kansainvälisen lentoliikenteen hiilidioksidipäästöt vuoden 2020 tasolle. Lentoyhtiöt hyvittävät mahdollisen päästöjen kasvun hankkimalla päästöyksiköitä hiilimarkkinoilta.

Vuonna 2019 aloitettiin päästöjen seuranta, raportointi ja todentaminen. Kokonaisuudessaan Corsia käynnistyy vuoden 2021 alussa, jolloin alkavat päästöjen hyvitysvelvoitteet. Yleiskokouksen äänestyksessä ICAO:n jäsenvaltioista selvä enemmistö antoi hyvitysjärjestelmälle tukensa.

Lisäksi Suomi kannatti Euroopan linjausten mukaisesti sitä, että ICAO hyväksyisi mahdollisimman pian kansainvälisen lentoliikenteen pitkän aikavälin päästövähennystavoitteet (Long-term Goal, LTG). Kokouksessa päätettiin, että järjestön työssä etusijalla on pitkän aikavälin päästövähennystavoitteen valmistelu, jotta valtiot voivat päättää tavoitteista ja niiden toteuttamiskeinoista seuraavassa yleiskokouksessa vuonna 2022. 
 
Suomi toi puheenvuoroissaan esiin myös tarpeen ottaa käyttöön tehokkaampia toimenpiteitä, joilla lisätään uusiutuvien lentopolttoaineiden käyttöä. Suurta kiinnostusta herättikin Suomen hallitusohjelman kirjaus, että lentoliikenteessä sekoitevelvoitteen avulla tavoitellaan 30 prosentin osuutta uusiutuville polttoaineille vuonna 2030.

Tätä aiemmin jo vuonna 2013 LVM julkaisi raportin jossa lentoliikenteen polttoainetarpeesta 40 prosenttia olisi uusiutuvaa vuoteen 2050 mennessä. Yhtenä työryhmän tavoitteena on kehittää  Helsinki-Vantaasta "Bio-hub".

Tuolloisten suunnitelmien Helsinki-Vantaan lentoasemasta haviteltiin biopolttoainetta tarjoavaa ns. biohubia tai greenhubia vuoteen 2020 mennessä.

Toistaiseksi Helsinki-Vantaalla ei kuitenkaan ole tarjolla biopolttoainetta. Suomen edelle nousi mm. Norja, jossa avattiin maailman ensimmäinen biohubi vuonna 2016. Oslon lentoasemalle biopolttoainetta toimitti suomalainen Neste. Suomessa Finnair on lentänyt vasta joitakin yksittäisiä biopolttoainelentoja. Viimeksi Finnair lensi kaksi lentoa biopolttoaineella elokuussa 2019.

ICAO:n seuraava yleiskokous järjestetään vuonna 2022. Lentoliikenteen pitkän aikavälin päästövähennystavoitteiden valmistelu on tarkoitus aloittaa ICAO:n toimielinten lisäksi alueellisissa vuosittain järjestettävissä kokouksissa. Näin mahdollistetaan kaikkien valtioiden osallistuminen päästövähennystavoitteen valmisteluun ja luodaan edellytykset asiasta päättämiseen vuonna 2022.

Lue myös aikaisempia uutisia vuoden 2019 ICAOn yleiskokouksesta ja Suomen biopolttoainesuunnitelmista:

Artikkeli: Kohti kestävää kehitystä ja Bio-hubia