Edulliset kuluttajille tarkoitettut radio-ohjattavat kameralla varustetut nelikopterit (ns. dronet) ovat mullistaneet ilmailua. Lentoliikenteen ohella ne aiheuttavat harmia maanpuolustukselle. "Tilanteen vakavuudesta kertovat lukuisat viime vuonna Puolustusvoimien alueilla havaitut tunnistamattomat lennokit", kirjoittaa Puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg Aamulehdessä. Entinen hävittäjäohjaaja ja Ilmavoimien komentaja kenraali Jarmo "Charles" Lindberg on varmasti seurannut UAV/RPAS-alan (Unmanned Aerial Vehicle / Remotely Piloted Aircraft) kehitystä tarkasti. Hän muistuttaa Aamulehden kirjoituksessaan miten drone esimerkiksi esti FinnHEMS-pelastuskopterin lentoonlähdön Turussa viime vuoden itsenäisyyspäivänä. Vastaavasti Englannissa joulukuussa 2018 Gatwickin ja tammikuussa 2019 Heathrow'n lentokenttien liikenne jouduttiin keskeyttämään tunnistamattoman miehittämättömän ilma-aluksen takia. "Lennokit voivat aiheuttaa Puolustusvoimille monenlaista uhkaa. Lennokkien kameroiden avulla voidaan tiedustella esimerkiksi joukkojen toimintaa. Lennokeissa voi olla laitteita, joilla voidaan häiritä tiedonsiirtoa." "Lennokkeja tai niihin kiinnitettäviä ammuksia voidaan käyttää aseina. Lennokit voivat aiheuttaa myös pelkällä läsnäolollaan vaaraa alueella toimivalle sotilasilmailulle", varoittaa Lindberg. Komentaja Lindberg toi esiin huolensa miehittämättömien ilma-alusten uhasta Puolustusvoimien toiminnalle jo helmikuussa 2017 Kalevan kolumnissaan (lue lisää Lentoposti.fi -linkistä uutisen lopussa). Silloin hän totesi: "Tunnistamattomista miehittämättömistä lennokeista on tullut huolenaihe myös Puolustusvoimille. Alueillamme on viime aikoina havaittu luvatta lentäneitä miehittämättömiä järjestelmiä." Nyt Suomessa on saatu droneja koskeva lainsäädäntö ajantasalle. Sekä Poliisi että Puolustusvoimat voivat nyt puuttua tunnistamattomien miehittämättömien ilma-alusten lentoon tekniikkaneutraalein keinoin (lue lisää Lentoposti.fi -linkeistä jutun lopussa). Lindbergin mukaan Puolustusvoimat on lakimuutoksen myötä alkanut rakentaa suorituskykyjä, joilla luvattomaan lennokkitoimintaan voidaan vastata. "Havaittu lennokki voidaan ottaa tilapäisesti haltuun. Sen käyttö voidaan estää joko voimakeinoja tai jotakin teknistä laitetta käyttäen. Voimakeinoina voivat olla esimerkiksi aseiden tuli tai lennokkiin suunnattu energia." Sotatoimialueilla on havaittu, että pienten dronejen alasampuminen on varsin vaikeaa. Sen sijaan markkinoilla on erilaisia häirintälähettimiä, jotka katkaisevat lennokin yhteyden lennättäjään ja GPS-paikannussatelliitteihin (esim vasemmalla olevan kuvan Drone Defender, lue lisää linkistä jutun lopussa). "Tekniset laitteet tarkoittavat muun muassa välineitä, joilla lennokin käyttöön liittyviä signaaleja, kuten ohjauskomentoja, voidaan havaita, muuttaa, häiritä tai siepata. Lennokkiin tai sen kauko-ohjaukseen liittyviä tietoja voidaan hyödyntää myös lennättäjän sijainnin selvittämiseksi", kenraali Lindberg muistuttaa. T.T. Jarmo Lindbergin kirjoitus Aamulehdessä. Lue lisää Poliisin ja Puolustusvoimien drone-lainsäädännöstä Lentoposti.fi -sivuilta:
|
|||