Lufthansan Airbus A350-900 -laajarunkokonetta on useamman vuoden ajan valmisteltu erilaisin sensoriasennuksin ilmastotieteen tutkimuskäyttöön. Nyt uusimman CARIBIC 3 -sensorijärjestelmän asennukset ovat valmiit ja ensimmäinen koelentokin on suoritettu. Varsinaisten ilmastotutkimuslentojen on määrä alkaa vuonna 2024 Lufthansan matkustajalentojen yhteydessä eri puolilla maailmaa. Lufthansa-konsernin ja Karlsruhen teknillisen korkeakoulun (KIT) yhteishankkeessa Airbus A350-900 -matkustajakoneesta (Erfurt, D-AIXJ) on valmisteltu lentävää tutkimuskonetta vuodesta 2018 lähtien, jolloin se saapui uutena koneena saksalaisyhtiön käyttöön. Hanke on edennyt ja koneen alarunkoon ja ruumaan on asennettu CARIBIC 3 -sensorijärjestelmä (Civil Aircraft for the Regular Investigation of the Atmosphere Based on an Instrument Container) on jo koelennetty yhteistyössä ilmailuviranomaisten kanssa Saksassa. Vuodesta 2024 lähtien kyseinen Airbus A350 kerää laajasti ilmastodataa matkustajalentojen yhteydessä eurooppalaisen IAGOS CARIBIC -tutkimuskonsortion (In-Service Aircraft for a Global Observing System) käyttöön. Uusimman CARIBIC 3 -sensorijärjestelmän koelento-ohjelman odotetaan valmistuvan ja saavan tarvittavat tyyppihyväksynnät kesällä 2023. Tyyppihyväksyntöjen osalta hanke käynnistyi Euroopan lentoturvallisuusvirasto EASA:n kanssa heinäkuussa 2020. Matkustajakoneen ruumaan modifioituun LD6-rahtikonttiin on asennettu monimutkainen sensoripaketti, joka sisältää 19 erilaista mittausinstrumenttia. Kaikkinensa rahtikontti painaa noin 1,9 tonnia. Järjestelmän sensorit mittaavat ilmakehästä noin 100 hivenkaasua, aerosolia ja pilviparametria. Ilmakehän mittauksissa keskitytään ilmaston kannalta merkityksellisten prosessien aiempaa parempaan seurantaan ja ymmärtämiseen. Tutkimuslaitteisto saa tuloilmaa noin 300 litraa minuutissa lentokoneen alarunkoon asennetun sensorin kautta. Järjestelmä mittaa mm. paikkaa, ilmanpainetta, lämpötilaa ja lentokoneen antamia tietoa. Tarvittaessa tietoa ilmakehän kemikaalipitoituuksista voidaan lähettää tutkijoille reaaliajassa satelliittien kautta. Hankkeessa kerättävää tietoa analysoivat yli 800 toimijaa ympäri maailmaa, jonka lisäksi tietoja verrataan muista lähteistä kuten satelliiteista, tutkimuslentokoneista ja säähavaintopalloista kerättyyn ilmastotietoon. IAGOS-CARIBIC -tutkimuskonsortion hanke on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen ja sen avulla kerätään erittäin tarkkoja pitkän aikavälin ilmastotietoja, joita tarvitaan moniin eri sovelluksiin. Muut käytettävissä olevat havaintojärjestelmät eivät mahdollista vastaavan tietomäärän keräämistä samassa laajuudessa. Suurikokoinen tutkimuslaitteisto on lisäksi suhteellisen helppoa asentaa matkustajakoneen ruumatiloihin. Lufthansan ja KIT:n lisäksi hankkeessa ovat mukana Lufthansa Technik, Airbus, Safran, enviscope, Dynatec ja ACC COLUMBIA Jet Service. "IAGOS-CARIBC kuroo umpeen ilmastoymmärryksemme olennaisen aukon. Monien parametrien erittäin tarkkojen mittausten avulla saamme tietoa ilmakehän prosessien muutoksista ja miten kasvihuoneilmiö muuttuu eri korkeuksilla. Näin voimme tunnistaa prosessikohtaiset virheet ja niiden syyt ilmastomalleissa sekä parantaa ennakointikykyä. Olemme erittäin kiitollisia Lufthansan suuresta sitoutumisesta ja tuesta hankkeelle", sanoi Karlsruhen teknillisen korkeakoulun tohtori ja IAGOS-CARIBIC:n koordinaattori Andreas Zahn. IAGOS-konsortin käytössä on Lufthansan A350 -koneen myötä jo kymmenkunta ilmastotutkimuksen käyttöön valjastettua matkustajakonetta, jotka lentävät eri yhtiöiden väreissä ympäri maailmaa. Lufthansa-konsernin useamman koneen lisäksi muita hankkeessa mukana olevia lentoyhtiöitä ovat Air Canada, Air France, China Airlines, Cathay Pacific ja Hawaiian Airlines. Tavoitteena on asentaa mittausjärjestelmät 15 laajarunkokoneeseen, jotka operoivat ympäri maailmaa. Ensimmäiset CARIBIC-tutkimuslennot suoritettiin Saksasta jo vuonna 1997. Lufthansa-konsernin lentokoneissa on ollut ilmastotutkimuslaitteistoa vuodesta 1994 lähtien. Aiemmin vastaava CARIBIC-laitteisto lensi mm. Lufthansan A340-600 -koneessa (D-AIHE) yli 550 tutkimuslennon ajan. Tämä koneyksilö poistui kuitenkin käytöstä koronapandemian seurauksena vuonna 2020. Matkustajakoneiden valjastaminen ilmastotutkimuskäyttöön tuo merkittäviä kustannussäästöjä erityisen tutkimuslentokoneen käyttöön verrattuna. Matkustajakoneilla voidaan suorittaa yksityiskohtaisia mittauksia kustannustehokkaasti vuosikymmenten ajan eri puolilla maailmaa. CARIBIC-ilmastotutkimuslentoja on lennetty tähän mennessä kaikkiaan pitkälti yli 60 000 kappaletta. MH Lue myös:
|
|||