Etäohjattujen ilma-alusten markkinoista on kehittymässä merkittävä ilmailun segmentti. Myös Trafi ja suomalaiset toimijat aikovat olla mukana kasvavan alan kehityksen kärjessä. Lainsäädäntö niiden osalta on kuitenkin puutteellista ja Euroopan komissio on esittänyt, että miehittämättömien etäohjattavien ilma-alusten siviilikäytölle olisi asetettava uusia tiukkoja vaatimuksia.

Miehittämättömien etäohjattujen siviili-ilma-alusten eli RPAS-laitteiden (Remotely Piloted Aircraft Systems) teknologia on kehittymässä, ja alalla on huomattavia mahdollisuuksia kasvuun ja työpaikkojen luomiseen. Joidenkin arvioiden mukaan sen osuus ilmailumarkkinoista voi seuraavien 10 vuoden aikana kasvaa 10 prosenttiin, mikä tarkoittaisi 15 miljardia euroa vuodessa.

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin arvion mukaan Suomella on hyvät mahdollisuudet menestyä kasvavalla high tech -alalla, joka tarvitsee tietotaitoa lentoteknisellä alalla, kommunikaatiojärjestelmien osaamista sekä tietoteknistä taitoa.

Suomi tarjoaisi erinomaiset mahdollisuudet myös koelentotoimintaan, jota on harjoitettu mm. RATUFC-lentokeskuksessa (Robonic Arctic Test UAV Flight Centre) Kemijärvellä useiden vuosien ajan. Koelennot ovat välttämättömiä menestyksekkäälle teollisuudelle.

Suomella on käynnissä oma kansallinen RPAS strategiatyö. Trafin perustamaan työryhmään osallistuvat  LVM, sisäministeriö, valtiovarainministeriö, puolustusministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö. Viranomaisepuolelta mukana ovat Puolustusvoimat, KRP ja Rajavartiolaitos.

Muita mukana olevia toimijoita ovat mm SIL, Finavia, Finn UAV ry, Suomen Puolustus- ja Ilmailuteollisuusyhdistys PIA ry, Patria Oy, Insta Oy, Robonic Oy, Tekes ja Teknologiateollisuus.

Tarjolla olevat markkinat ovat globaalit ja Suomessa on jo olemassa erityisosaamista, jolla voisi päästä kehityksen kärkeen. Hankkeilla olisi hyvät mahdollisuudet siviili- ja sotilaspuolen yhteistyöhön.

Patria ja Insta suorittivat jo vuonna 2012 onnistuneesti suorittaneet MPNDL (Multi Purpose Networkin Data Link) -tietovuon kanssa miehittämättömät koelennot yhdessä Cassidianin eli nykyisen Airbus Defence and Spacen kanssa.

Teollisuus- ja kehitysyhteistyö on aloitettu Suomessa keväällä 2014 ja Suomen kansallinen strategia ja roadmap valmistuvat kesällä 2014.

Eurooppa tähtää johtoasemaan ja tiukentaa lainsäädäntöä

Euroopan komission tavoitteena on Euroopan teollisuuden maailmanlaajuinen johtoasema tämän uuden kehittyvän teknologian markkinoilla siten, että voidaan samalla varmistaa kaikkien tarvittavien turvatoimien toteuttaminen.

”Miehittämättömiä siviili-ilma-aluksia voidaan käyttää siltojen vaurioiden tarkastamiseen, tulvien kaltaisten luonnonkatastrofien seurantaan ja peltojen täsmäruiskutukseen. Niitä on kaikenmuotoisia ja -kokoisia", totesi liikenneasioista vastaava komission varapuheenjohtaja Siim Kallas.

"Tulevaisuudessa ne voivat jopa hoitaa esimerkiksi verkosta tilattujen kirjojen toimituksia. Monet ihmiset ovat kuitenkin huolissaan näihin laitteisiin liittyvistä turvallisuutta ja yksityisyyden suojaa koskevista kysymyksistä. Kuulun itsekin tähän joukkoon”, jatkoi Kallas.

Miehittämättömien etäohjattujen ilma-alusten lainsäädäntö on merkittävästä jäljessä teknistä kehitystä niin Suomessa, Euroopassa ja maailmanlaajuisessa tarkastelussa.

Käynnissä onkin useita ohjelmia tilanteen korjaamiseksi. Kansainvälisellä siviili-ilmailujärjestö ICAO:lla on käynnissä UAS/RPAS-ohjelma, EU:lla European RPAS roadmap ja JARUS normit (Joint Authorities for Rulemaking on Unmanned System), jotka tulevat olemaan pohjana eurooppalaiselle lainsäädännölle.

Lainsäädäntö ulotetaan kattamaan turvallisuuden lisäksi myös tekniset vaatimukset, operointi, koulutukset, kelpuutukset, ilmatilan käyttö, vastuut, turva-asiat, melu, ympäristö ja yksityisyys.

Miehittämättömiä lentolaitteita on Euroopassa yhä enenevässä määrin siviilikäytössä esimerkiksi Ruotsissa, Ranskassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa, joissa niitä käytetään eri aloilla.

Näille laitteille ei ole kuitenkaan olemassa yhtenäistä lainsäädäntökehystä.  Kansallisia turvallisuuden perussääntöjä toki sovelletaan, mutta ne ovat eri puolilla EU:ta erilaisia, ja eräisiin keskeisiin turvanäkökohtiin ei ole johdonmukaista lähestymistapaa.

”Nyt on paras mahdollinen hetki ottaa asia esiin Euroopan tasolla: etäohjattavat ilma-alukset ylittävät lähtökohtaisesti valtioiden rajoja, ja alan teollisuus on vielä lapsenkengissä. Nyt on mahdollisuus luoda yhdenmukaiset säännöt, joiden mukaisesti kaikki voivat toimia, aivan kuten isompienkin ilma-alusten tapauksessa”, lisäsi varapuheenjohtaja Kallas.

Miehittämättömät ilma-alukset tulevat taivaalle

Komissio tekee vuonna 2014 perusteellisen vaikutusten arvioinnin, jossa tarkastellaan asiaan liittyviä kysymyksiä ja määritetään parhaat vaihtoehdot niiden käsittelemiseksi.

Tämä voi johtaa lainsäädäntöehdotukseen, joka saatetaan jäsenvaltioiden ja Euroopan parlamentin hyväksyttäväksi. Lisäksi EASA voi alkaa viipymättä laatia tarvittavia turvallisuusvaatimuksia. 

Kaikkien näiden toimien tavoitteena on saavuttaa joulukuussa 2013 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston esittämä tavoite etäohjattavien ilma-alusjärjestelmien asteittaiseksi integroimiseksi ilmatilaan vuodesta 2016 alkaen.

Lue myös: