(päivittynyt 19.00) ESA:n Rosetta-luotain ja sen Philae-laskeutuja ovat matkanneet avaruudessa yli 10 vuotta. Keskiviikkona 12. marraskuuta Philae laskeutui komeetan pinnalle. Ankkurointijärjestelmä ei kuitenkaan toiminut aiotusti. Euroopan avaruusjärjestö ESA:n Rosetta heräsi pitkästä horroksestaan 500 miljoonan kilometrin päässä maapallosta tammikuussa. Viiime ajat se on kiertänyt 67P / Churyumov-Gerasimenko -komeettaa. Oikealla olevassa kuvassa komeetta on kuvattuna Philaen ROLIS-instrumentin ikuistamana lähestymisvaiheessa, enää vain kolmen kilometrin etäisyydeltä. Vahvistus laskeutumisesta pinnalle saatiin kello 18.03 Suomen aikaa. Varsinainen kosketus oli kuitenkin tapahtunut jo puolisen tuntia aiemmin. Radioaaltojen kulkeminen kestää komeetalta maahan niin pitkään. Nyt huolta aiheuttaa erityisesti se, pysyykö Philae kiinni komeetassa tieteellisten kokeiden suorittamiseen tarvitavan ajan. Koska pinnan koostumusta ja kovuutta ei etukäteen tiedetty ja komeetalla ei ole juurikaan painovoimaa, laskeutuja pitää saada pysymään sen kyydissä muilla keinoin. Philaen piti kosketuksen jälkeen ampua harppuunamaiset ankkurointipisteet komeetan pintaan. Toisena keinona ovat sen laskutelineistä alla olevaan materiaaliin porautuvat ruuvit. Viimeisenä varmistuksena on pieni rakettimoottori, jonka tarkoituksena oli painaa laskeutujaa pintaa vasten niin kauan, että kaksi muuta ankkurointijärjestelmää olisivat ehtineet toimia. Valitettavasti tämän moottorin testauksessa ilmeni ongelmia polttoaineen syötössä ja se ei käynnistynyt. Telemetriatietojen mukaan myöskään ankkurointiharppuunat eivät lauenneet laskuvaiheessa. Philae mahdollisesti otti ainakin yhden pompun ensikosketuksen jälkeen. Tarkkaa laskeutumispaikkaa pohdittiin pitkään kiertoradalta otettujen valokuvien perusteella. Komeetan pinta on erittäin epätasainen. Epäsäännöllisen muotoisella komeetalla painovoima vaihtelee, joten on pelättävissä että Philae jopa irtoaisi. Mahdollisesti ESA yrittääkin ankkurointiharppuunoiden laukaisua uudelleen. Joka tapauksessa Philae on saavuttanut komeetan 67P / Churyumov-Gerasimenko ja on nimen Agilkia saaneella laskeutumispaikallaan. Kyseessä on avaruuslentohistorian merkkitapaus. Rosetta laukaistiin matkaan 2. maaliskuuta 2004 Kouruousta Ranskan Guyanasta. 67P / Churyumov-Gerasimenkon kiertoradalle se asettui 6. elokuuta 2014. Emoalus kiertää edelleen komeettaa 29 kilometrin etäisyydellä. Rosetta lähti pitkälle matkalleen Airbus Space and Defencen (ent. Astrium) valmistaman suuren Ariane 5 -raketin kehitysversiolla. Alkuperäisen suunnitelman mukaan Rosetta piti laukaista jo tammikuussa 2003 ja silloin sen oli määrä lentää tutkimaan komeetta Wirtasta. Laukaisu kuitenkin peruttiin kantoraketin teknisten ongelmien vuoksi. Uutta kohdetta varten Rosettaan ja sen laskeutujaan piti tehdä muutoksia, sillä Churyumov-Gerasimenko on suurempi kuin Wirtanen. Lähes kaksikymmentä vuotta kestänyt ESA:n Rosetta-hanke on maksanut noin 1000 miljoonaa euroa koko elinkaarensa aikana. Kyseessä on osin suomalaisvalmisteinen luotain. Patria on suunnitellut ja rakentanut Rosettan runkorakenteen ja tehonjakoyksiköt. Ilmatieteen laitoksen planeettatutkimusryhmä on osallistunut kuuden mukana olevan mittalaitteen suunnitteluun ja toteuttamiseen. +TT+ Lue myös:
|
|||