Valtioneuvosto teki 6. toukokuuta 2021 periaatepäätöksen, jolla vahvistettiin lentoliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiskeinot ja kansainvälisen vaikuttamisen painopisteet. Periaatepäätöksen valmistelu pohjautuu fossiilittoman liikenteen tiekarttatyöhön. Huomiota kiinnitettiin uusiutuviin lentopolttoaineisiin ja päästöjen hinnoitteluun. 

Lentoliikenteen päästöt ovat  hallituksen mukaan kasvaneet Suomessa 2000-luvulla erittäin voimakkaasti. Ilman uusia toimia Suomen kotimaan ja lähtevän kansainvälisen liikenteen lentojen määrän arvioidaan lisääntyvän vuoteen 2030 mennessä jopa 15-20 prosenttia.

Tämän seurauksena päästöjen arvoidaan kasvavan 20-25 prosenttia verrattuna vuoteen 2018. Koronapandemia on vaikuttanut toimialaan rajusti, mutta lentoliikenteen määrän ennustetaan jatkavan kuitenkin pian kasvuaan niin Euroopassa kuin globaalisti.

Periaatepäätöksen mukaan kotimaan ja Suomesta lähtevän kansainvälisen lentoliikenteen päästöjä vähennetään vuoden 2018 tasosta 15 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja 50 prosenttia vuoteen 2045 mennessä.

Päästövähennystavoite koskee sektorin sisäisiä päästöjä, joiden lisäksi lentoliikenne tuottaa erilaisten markkinamekanismien kautta päästövähennyksiä muilla sektoreilla. Kotimaan lentoliikenteen tulee olla päästötöntä vuoteen 2045 mennessä. Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan tehokkaita päästöjen vähennyskeinoja niin kansallisesti, EU:ssa kuin globaalisti siviili-ilmailujärjestö ICAO:ssa.

"Suomi ei voi yksin poistaa globaaleja haasteita, mutta voimme kunnianhimon ja esimerkin kautta edistää kansainvälistä muutosta. Nyt olemme tunnistaneet keinoja, joilla lentoliikenteen hiilijalanjälkeä voidaan pienentää", sanoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.

Lentoliikenteen osuus kotimaan liikenteen päästöistä on noin kaksi prosenttia, mutta Suomesta lähtevän kansainvälisen lentoliikenteen päästöt ovat hallituksen mukaan huomattavasti suuremmat.

Uusiutuvat polttoaineet, energiatehokkuus ja hinnoittelu keskiössä

Lentoliikenteen päästöt vähenevät uusiutuvilla polttoaineilla, energiatehokkuudella ja hinnoittelulla. Periaatepäätös sisältää 23 toimenpidettä.

Lentoliikennettä on vaikeampi sähköistää kuin henkilöautoliikennettä, minkä vuoksi uusiutuvien lentopolttoaineiden käyttöönotto korostuu. Hallitusohjelmassa lentoliikenteen päästöjä pyritään vähentämään ottamalla käyttöön uusiutuvien lentopolttoaineiden sekoitevelvoite.

Suomalainen Neste on maailman suurin uusiutuvien lentopolttoaineiden valmistaja, joka mahdollistaa suomalaistoimijoille merkittävää etua suoriin päästövähennyksiin.

Finnair on ilmoittanut merkittävästä yhteistyöstä Nesteen kanssa päästöjen vähentämiseen. Sen lisäksi liikelentoyhtiö Jetflite otti lennoillaan käyttöön Nesteen uusiutuvan lentopolttoaineen.

Finnairin tavoitteena on tulla hiilineutraaliksi vuoteen 2045 mennessä ja puolittaa CO₂-nettopäästönsä vuoden 2025 loppuun mennessä. Tavoitteeseen pyritään usein eri keinoin kuten uusin lentokonein sekä suorin päästövähennyksin jo nyt uusiutuvalla lentopolttoaineella.

Käytännössä lentoja tullaan lentämään biopolttoaineen ja fossiilisen polttoaineen seoksella. Nykyinen seossuhteen maksimi ns. drop-in -polttoaineella on 50 prosenttia. Siten se täyttää ASTM- (American Society for Testing and Materials) ja muut suorituskykyvaatimukset.

Velvoitteet vaikuttaa koko toimialaan kansainvälisesti

Hallitusohjelman toimeenpanon yhteydessä arvioidaan, miten eri tasoiset velvoitteet vaikuttaisivat toimialaan, velvoitteen tarkemmat toteutustavat sekä kansainvälinen kehitys. Suomi myös edistää sitä, että EU:ssa ja ICAO:ssa tehdään velvoittavia päätöksiä uusiutuvien lentopolttoaineiden laajemmasta käyttöönotosta.

Tieliikenteen sähköistyessä ohjataan uusiutuvien polttoaineiden käyttöä kansallisin ja kansainvälisin päätöksin lentoliikenteeseen, koska näin voidaan saavuttaa suurimmat ilmastohyödyt.

Energiatehokkuutta voidaan edistää erityisesti ilmatilan toimivuutta parantamalla ja ottamalla käyttöön päästöjä vähentäviä lentomenetelmiä. Suomi kannattaa eurooppalaisen yhtenäisen ilmatilan eli Single European Sky:n (SES) uudistamista niin, että se kannustaa nykyistä tehokkaammin vähentämään päästöjä. Lisäksi vapaan reitityksen FRA-ilmatilaa (Free Route Airspace) laajentamalla voidaan lyhentää lentoreittejä ja vähentää päästöjä.

Myös valtion matkustusstrategiaa muutetaan niin, että lentomatkustamisen määrää vähennetään etäyhteyksiä hyödyntämällä. Lisäksi ympäristövastuullisuutta lisätään suosimalla valtion matkustushankinnoissa vähäpäästöisiä vaihtoehtoja.

Päästöjen hinnoittelulla voidaan edistää kestävää kulutusta. Maailman valtiot ovat sitoutuneet siihen, että lentoliikenteen päästöjen kasvu pysäytetään vuoden 2019 tasolle. Tämä toteutetaan vuonna 2021 voimaan tulleen globaalin päästöjen hyvitysjärjestelmä Corsian avulla, johon Suomi ja muut 43 Euroopan siviili-ilmailukonferenssin jäsenvaltiota ovat liittyneet.

Jatkossa on tärkeää kansainvälisessä yhteistyössä löytää keinot Corsian (Carbon Offsetting and Reduction Scheme for International Aviation) toiminnan tehostamiseksi ja muutoinkin edistää lentoliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen hinnoittelua.

Lentoliikenne on ensimmäisenä liikennemuotona liittynyt EU:n päästökauppaan vuonna 2012. Komissiolta odotetaan vuonna 2021 esittävän lainsäädäntömuutoksia, joilla päästökaupan tehoa lisätään. Suomen tavoitteena on, että lentoliikenteen päästökaupan päästöoikeuksien ilmaisjakoa asteittain vähennetään ja siitä lopulta luovutaan kokonaan.

Valtioneuvosto teki 6.5.2021 periaatepäätökset myös fossiilittoman liikenteen tiekartasta, joka koskee etenkin tieliikennettä, sekä meri- ja sisävesiliikenteen päästöjen vähentämisestä.  Periaatepäätöksen täytäntöönpanoa seurataan puolivuosittain ilmasto- ja energiapoliittisessa ministerityöryhmässä. Keskeinen mittari on Tilastokeskuksen lentoliikenteen päästötilastot.

Lue myös: