Lentoliikenteen melua ja siinä tapahtuvia muutoksia seurataan aktiivisesti yhteistyössä. Lentomelua pyritään hallitsemaan mm. uudistamalla konekantaa, vähämeluisimmilla lentomenetelmillä sekä kaukonäköisen maankäytön ja kaavoituksen keinoin. ”On tärkeää, että liikenteen melua ja sen aiheuttamia haittoja pyritään hallitsemaan sekä haittoihin puuttumaan ennaltaehkäisevästi, koska lentoliikenteen määrän ennustetaan kasvavan. Tällä hetkellä asuinrakentaminen Helsinki-Vantaan ympärillä tiivistyy, joten yhteistyö liikenteen melun ehkäisemiseksi on entistä tärkeämpää ja kaikki melunhallinnan keinot tarpeen”, painottaa Helsinki-Vantaan melunhallintaryhmää vetävä, johtava asiantuntija Outi Ampuja Trafista.
Lentoliikenteen kasvuennusteet huomioiden Trafi näkee, että mittava asuinrakentaminen puskurivyöhykkeelle ei ole kaukonäköistä, vastuullista maankäyttöpolitiikkaa. Lentomelualue ei ole stabiili vaan se elää jonkin verran muun muassa säätilojen, tuulensuunnan ja esimerkiksi kiitoteiden kunnostustöistä johtuvien, kiitoteiden käytössä tapahtuvien muutosten mukaisesti. ”Melulle altistuneiden määrään vaikuttavat mm. tuuliolosuhteet, minkä vuoksi viime vuonna melulle altistuneiden määrä on kasvanut jonkin verran. Yhden vuoden perusteella ei kuitenkaan voi olettaa, että melulle altistuneiden määrä tulee kasvamaan, mutta tilannetta on tärkeää seurata aktiivisesti”, muistuttaa Ampuja.
Lentoliikenteen osalta operaatioiden määrä on alkanut kasvaa vasta vuonna 2017. Tähän saakka matksustajamäärien kasvu on saavutettu kasvattamalla koneiden kokoa ja parantamalla täyttöastetta.
Ilmoitettujen tietojen mukaan lentoaseman melualueen asukasmäärä tulee lähivuosina lisääntymään täydennysrakentamisen seurauksena. ”On hienoa, että osa kunnista on huomioinut ajatuksen puskurivyöhykkeestä kentän lentomelualueen tuntumassa mm. asuinrakennuksia koskevissa äänieristävyysmääräyksissä”, kiittää Ampuja. Puskurivyöhykkeen tarkoituksena on varautua ennakolta mm. eri kiitoteiden liikennejakauman vaihteluihin ja lentoliikenteen kasvuun pitkällä aikavälillä. ”On tärkeää, että liikenteen melua ja sen aiheuttamia haittoja pyritään hallitsemaan sekä haittoihin puuttumaan ennaltaehkäisevästi, koska lentoliikenteen määrän ennustetaan kasvavan. Tällä hetkellä asuinrakentaminen Helsinki-Vantaan ympärillä tiivistyy, joten yhteistyö liikenteen melun ehkäisemiseksi on entistä tärkeämpää ja kaikki melunhallinnan keinot tarpeen”, painottaa Helsinki-Vantaan melunhallintaryhmää vetävä, johtava asiantuntija Outi Ampuja Trafista. Melualueelle täydennysrakentavat Nurmijärvi, Kerava, Tuusula ja Vantaa sekä mahdollisesti muutaman vuoden kuluttua myös Espoo. Raportissa toivotaan kuntien suuntaavan asuinrakentamistaan alueille, jotka eivät sijaitse liikenteen meluvyöhykkeillä tai niiden välittömässä läheisyydessä.
Kartalta voi tarkastella asuinrakentamisen kaavoitustilannetta ja -suunnitelmia nykyiselle melualueelle ja nk. puskurivyöhykkeelle. Kartassa olevien uusien kaava-alueiden suunnitelmallinen aikajänne on useita vuosikymmeniä ja niiden toteutumiseen liittyy epävarmuustekijöitä, joten kartta on suuntaa antava. Liikenne- ja viestintäministeriön vuonna 2016 koolle kutsumassa ja Trafin vetämässä Helsinki-Vantaan melunhallinnan yhteistyöryhmässä seurataan vuosittain melutilannetta ja siinä tapahtuvia muutoksia. Vuosittaisen seuranannan lisäksi varsinainen kokonaisvaltaisempi melutavoitteen seuranta tehdään viiden vuoden välein. ”Yhteistyöryhmässä melutilanteeseen vaikuttavista tekijöistä saadaan mahdollisimman laaja kokonaiskuva ja pyritään yhdessä tunnistamaan ja löytämään kestäviä, pitkäjänteisiä ja mahdollisimman toimivia ratkaisuja”, jatkaa Trafin Outi Ampuja. Ryhmä seuraa indikaattoreiden tuottaman tiedon kautta, miten lentoaseman meluntorjuntatavoitteen ennakoidaan tulevaisuudessa toteutuvan ja mitä toimenpiteitä eri viranomaiset ja muut toimijat ovat tehneet ja tulevat tekemään lentoliikenteen melun ja sen haittavaikutusten vähentämiseksi tasapainoisen lähestymistavan mukaisesti. Työryhmässä ovat edustettuina Liikenne- ja viestintäministeriö, ympäristöministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Uudenmaan liitto, Puolustushallinto, alueen kunnat (Espoon kaupunki, Helsingin kaupunki, Järvenpään kaupunki, Kauniaisten kaupunki, Keravan kaupunki, Nurmijärven kunta, Sipoon kunta, Tuusulan kunta ja Vantaan kaupunki), Finavia Oyj , Air Navigation Services Finland Oy ja suurimmat lentoyhtiöt sekä Trafi. Karttapalvelu: Lentomelun puskurivyöhykkeet ja asuinrakentamisen kaavoitustilanne karttapalvelussa Yhteistyöryhmän vuosiraportti kokonaisuudessaan Liikennefakta.fi-sivulla. Lue myös:
|
|||
