Suurin osa Itämeren alueen ja erityisesti Suomenlahden kansainvälisessä ilmatilassa lentävistä Venäjän valtiollisista ilma-aluksista lensi vuoden 2022 aikana yhä puutteellisin tiedoin. Ilmavoimien mukaan lentojen kokonaismäärä on noussut suurimmilleen sitten vuoden 2014 ja 59 prosenttia lennoista oli ns. pimeitä lentoja. Suomen ilmatilaa venäläiset sotilaskoneet ovat loukanneet edellisen kerran elokuussa 2022.

Suomen ilmavoimien mukaan puutteellisin tiedoin tehtyjen lentojen osuus Venäjän valtionilma-alusten lentotoiminnasta Suomenlahden kansainvälisessä ilmatilassa oli vuonna 2022 noin 59 prosenttia.

Suomenlahdella on suhteellisen kapea kansainvälisen ilmatilan kaistale, jonka kautta venäläiset lentävät mm. huoltolentoja Liettuan ja Puolan välissä sijaitsevaan Kaliningradin tukikohtaansa.

Venäläisten valtionilma-alusten lentotoiminnan kokonaismäärä Suomenlahden kansainvälisessä ilmatilassa oli viime vuonna suurempi kuin vuonna 2014, jota on käytetty vertailutasona.

Lennon tiedot ovat puutteelliset, kun yksi tai useampi seuraavista ehdoista täyttyy: 1) koneella ei ole lentosuunnitelmaa, 2) koneen toisiotutkavastain ei ole päällä, tai 3) kone ei ole radioyhteydessä lennonvarmistuselimiin.

Vuoden 2022 aikana myös venäläisten siviili-lentoyhtiöiden liikenne siirtyi Suomenlahden kansainväliseen ilmatilaan, kun lentokiellot astuivat voimaan. Kesäkaudella 2022 jopa yli puolet Suomen lentotiedotusalueen ylilennoista oli menossa Kaliningradiin tai tulossa sieltä hyödyntäen kansainvälistä ilmatilaa.

Tälläisia Kalingradin-lentoja oli vuoden 2022 aikana kaikkiaan noin 21800 kappaletta. Suurimmillaan tällaisia lentoja oli yksittäisen viikon aikana kesällä 2022 kaikkiaan 745. Läpi kesäkauden 2022 venäläisyhtiöt lensivät Kaliningradiin huimat 80-100 lentoa päivässä. Fintrafficin lennonvarmistus tarjosi näille lennoille turvallisuuden varmistamiseksi lennonvarmistuspalveluita. Lennot kulkevat myös Viron lentotiedotusalueella. 

Vuonna 2022 Venäjän valtion ilma-alukset loukkasivat Suomen ilmatilaa elokuussa, toukokuussa ja huhtikuussa. Näiden lisäksi neljän venäläisen lentoyhtiön koneet tulivat luvattomasti Suomen ilmatilaan maaliskuussa 2022.

Ilmavoimat valvoo ja turvaa Suomen ilmatilaa ja alueita 24/7

Suomen alueellisen koskemattomuuden valvonta ja turvaaminen (AKV/AKT) on Ilmavoimien lakisääteinen tehtävä. Ilmavoimat valvoo Suomen ilmatilaa jatkuvasti eri puolille maata sijoitetuilla ilmavalvontatutkilla ja muilla sensoreilla. 

Alueellisen koskemattomuuden valvonta (AKV) ulottuu satoja kilometrejä Suomen valtakunnan rajojen ulkopuolelle. Valvonnan pääkalustona toimivat 24/7 eri puolille maata sijoitetut ilmavalvontatutkat. Niitä on kolme eri päätyyppiä, jotka ovat KAVA, KEVA ja lähivalvontatutka LÄVA.

Tutkahavainnoista kootaan Suomen ja lähialueet kattava reaaliaikainen ilmatilannekuva, johon ilmapuolustuksen johtaminen perustuu. Ilmavoimien tutkiin perustuva valvontakyky tukee myös siviili-ilmailua ja muiden viranomaisten toimintaa. 

Valvonnan tuottamat havainnot kootaan ja analysoidaan Ilmaoperaatiokeskuksen (IOK) johdolla. Havaittuja koneita saatetaan käydä tunnistamassa lähietäisyydeltä F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjillä.

Tällaisista QRA (Quick Reaction and Alert) -päivystyskoneen lennoista tehdään satunnaisesti äänihavaintoja myös maan pinnalta. Ilmavoimat on lisäksi silloin tällöin julkaissut kuvia koneista, joita näillä lennoilla on käyty tunnistamassa Itämeren alueella. MH

Lue myös: