Ranskan puolustusmateriaalihankinnoista vastaava Direction général de l’armament (DGA) ja Airbus Defence and Space ovat solmineet sopimuksen tulevaisuuden meritoimintakone-ohjelman riskiarviointitutkimuksesta. Airbus on pääsopimuskumppani, jonka lisäksi hankkeessa on mukana Thales. Tämä uusi kaksivuotinen sopimus on jatkoa aiemmalle kannattavuustutkimukselle, joka kännistyi vuonna 2022.

“A321 MPA:lla (Maritime Patrol Aircraft) on kaikki tarvittavat ominaisuudet Ranskan meripartioinnin moninaisiin tehtäviin, jotka nostavat sen todelliseksi lentäväksi fregatiksi. Airbusin omavarainen ratkaisu tarjoaa autonomian, saatavuuden ja luotettavuuden, joita tarvitaan merialueella ydinpelotteen edistämiseksi", sanoi Airbus Defence and Space:n apulaisjohtaja Jean-Brice Dumont.

Uuden tutkimuksen ja riskiarvioinnin tavoitteena on valmistautuminen meritoimintakoneohjelman kehittämiseen ja tuotannon käynnistämiseen vuoden 2026 lopussa. Selvitys mahdollistaa aiemman arkkitehtuuritutkimuksen alustavien tulosten jatkokehittämisen sekä toteuttamisen taloudellisten ja teollisten edellytysten tarkentamiseksi sekä lentokoneeseen integroitavien järjestelmien teknisten valintojen ohjaamiseksi ja tuulitunnelikokeiden aloittamiseksi.

Marraskuussa 2024 Euronaval-messuilla julkistettiin Ranskan päätyneen valitsemaan sueraavaksi MPA-suorituskyvykseen Airbus A321XLR -koneeseen (Extra Long Range) perustuvan A321 MPA -meritoimintakoneen (Maritime Patrol Aircraft). A321MPA korvasi vuonna 2018 esitellyn Airbus A320M3A (Modular Multi-Mission Aircraft) -koneen.

A321 MPA täyttää Airbusin mukaan kaikki Ranskan merivoimien operatiiviset vaatimukset sukellusveneiden ja pinta-alusten torjunnassa sekä tiedustelutoiminnassa. Tavoitteena on saada uusi meritoimintakone valmiiksi, kun Ranskan merivoimat korvaa nykyisen Bréguet 1150 Atlantique 2 -meritoimintakonelaivastonsa Lann-Bihouén laivastotukikohdassa vuosien 2030-2040 välillä. Ranskalla on 22 Atlantique 2 -konetta.

Ranskan nykyinen Bréguet 1150 Atlantique 2 -meritoimintakone pohjautuu vuonna 1965 esiteltyyn Breguet Aviationin Brequet 1150 Atlantic -konetyyppiin, jonka ensilento tapahtui jo vuonna 1961.

Nykyisen Atlantique 2 -koneen (Atlantique Nouvelle Génération, ATL2) kehitti 1980-luvulla Dassault Aviation. Brequet koneita valmistettiin vuosina 1961-1987. Atlantique 3 -kone oli esillä 1990-luvulla, mutta sitä ei koskaan toteutettu.

Uusi A321 XLR -koneeseen pohjautuva meritoimintakone mahdollistaa pitkän toiminta-ajan ja hyvän liikehtimiskyvyn myös matalilla korkeuksilla. Kone varustetaan laajasti erilaisilla sensoreilla yhteistyössä Thalesin kanssa.

Luvassa on mm. viimeisimmän sukupolven tutka- sekä kaikuluotainjärjestelmät sonopoijuineen sekä elektro-optisin ja omasuojajärjestelmin. Koneeseen tulee myös MAD-järjestelmä (Magnetic anomaly detector), joka havainnoi muutoksia maapallon magneettikentässä ja paikantaa sukellusveneen metallin aiheuttaman poikkeaman avulla. Yhteysjärjestelmien osalta koneessa on luonnollisesti erilaisia tietovuoyhteyksiä sekä satelliittiyhteydet.

Vaikutuskykyihin lukeutuu soveltuva aseistus eli torpedot sukellusveneiden ja pinta-alusten torjuntaan, mutta myös uuden sukupolven ilmasta-pintaan -vaikuttava FMAN-meritorjuntaohjus (future anti-ship missile).

Koneen suuri rahtiruuma ja avoimen arkkitehtuurin tehtäväjärjestelmä mahdollistavat laajamittaiset kehityshankkeet koko koneen elinkaaren aikana kehittyviä uhkia vastaan.

Airbus Defence and Spacella on pitkäaikainen kokemus suurten lentokoneiden modifikaatiosta sotilaskäyttöön, josta osoituksena on mm. A330 MRTT -ilmatankkeri. Valmistaja on lisäksi integroinut erilaisia sensoreita ja tehtäväjärjestelmiä P-3, C-295 ja CN-235 -koneisiin. Kaikkiaan modifioituja koneita on yli 170 ja niitä käytetään mm. erilaisiin valvontatehtäviin.